Runoni: Kauheus

Saa jäsen kristillisen kirkonkin
sinun Luojuutesi kyseenalaistaa
Tai ainakin siihen
ironisesti suhtautua
Maailmankaikkeus, luomakuntasi, kauhea on
Se kaiken elämän murskaa
Näin unta, olin Intiassa,
hinduja kaikkialla,
Onko tämä etsintä liioittelua?
Kavalan taivaan alla

Mietelmäni: Maailmankaikkeus on puolueeton elämän ja kärsimyksen asioissa

Maailmankaikkeus on rakennelmana neutraali. Se ei välitä.

Näin lausuin 18.12.2020 Discord-palvelussa keskustelussa, jossa aiheena oli syöpä.

Mietelmäni: Natsisaksalaiset ja orjatyövoiman käyttö

Natsisaksalaiset luultavasti käyttivät sotakoneistonsa pyörittämiseen orjatyövoimaa mm. siksi, koska ilman sitä he eivät olisi kyenneet pitämään sitä toiminnassa. Natsisaksalaisten kyvykkyyttä tässä voi verrata samanaikaisten vastustajien Yhdistyneen kuningaskunnan ja Amerikan Yhdysvaltojen kyvykkyyteen.

Mietelmäni: Taskulaskin ja koira

Taskulaskin ja koira muistuttavat toisiaan siinä, että kun älykkyys kasvaa, niin lisääntyy myös oveluus.

Hartautta herättämätön joululaulu

Tahtoisin päästä paimenten mukaan
koska paimentaminen on niin mukavaa
laamanaattori tuli
niin myös terminaattori
lasta joulun niin puolustamaan

[Kertosäe:]
Jeesus on täs', riemuitkaa nyt
Älä anna heidän viedä häntä uuniin
Tulkoon toivo kansoille maan,
ja tälle Esther-possullekin
Koeputkiliha tulkoon kauppaan
Olkoon rauha loppumaton

Tahtoisin päästä taimenten mukaan
uida vedessä meren rajattoman
lapsi Jeesus
lehahti paikalle
yli veden mahdottoman

[Kertosäe:]
Jeesus on täs', riemuitkaa nyt
Älä anna heidän viedä häntä uuniin
Tulkoon toivo kansoille maan,
ja tälle Esther-possullekin
Koeputkiliha tulkoon kauppaan
Olkoon rauha rikkumaton

Joulu on aina mulla paralla
laulan sen lauluja vuoden ympäri vain
aika kun koitti
toi maskipakon
en lauluja saa enää laulaa

[Kertosäe:]
Jeesus on täs', riemuitkaa nyt
Älä anna heidän viedä häntä uuniin
Tulkoon toivo kansoille maan,
ja tälle Esther-possullekin
Koeputkiliha tulkoon kauppaan
Olkoon rauha rimmaamaton

Tässä on oma versioni Tulkoon joulu -kappaleesta, jonka kyhäsin 18.12.2020. Sinänsä sääli, että raiskaan tällä tavalla rakastamani musiikkikappaleen.

Runoni: Tähtitortut ja vatsavaivat

Ei se ole kahvi
vaan
tähtitorttu,
joulutorttu,
hakaristitorttu,
– Ruotsissa jotkut kutsuvat sitä hakaristitortuksi
vaikka kukaan suomalainen ei sitä sellaiseksi nimittää keksisi –
joka löysäksi sen pisti
Nämä vielä vuoden ensimmäiset
olivat
– nimipäivänäni,
jona tätini isänpuoleiset
minut Kaitalammella käymään veivät
Luontoa, kauniit maisemat
oletetun Jumalan
Hyviä... ne olivat!
Ja kotiin vietäväksi
lahjakassin sain

Minusta tuntuu, että nykyisin joulutortut useamminkin aiheuttavat minulla tarvetta pistäytyä Hotelli Helpotuksessa.

Niitä söin nyt ensimmäistä kertaa tänä vuonna, itse asiassa. Söin yhden niistä Kaitalammella ollessamme, kahvin seurana, ja toisen palattuani kotiin.

Lahjakassi sisälsi paketin Fazerin Wiener nougat -konvehteja, kuivakakun, piparkakkuja ja toisen tädeistäni itse valmistamaa sinappia, joka on kuuluisaa isän puoleisessa suvusssani.

Facebook on fasistien ja muiden autoritaarien puolella

Viime sunnuntaina 20.12.2020 Facebook oli tehnyt eston eräälle jo aikoja sitten tekemälleni julkaisulle. Tämä on kaikkien aikojen ensimmäinen Facebook-estoni. Tosin estosta ei ole paljoa haittaa, koska sitä idioottia lukuunottamatta, joka oli sen ilmiantanut Facebookille, jo kaikki, jotka sen voivat nähdä, olivat jo nähneet sen.

Julkaisuni yhteydessä olin jakanut Ryppy ja Reikä -sarjakuvablogissa 26.2.2020 julkaistun sarjakuvanpätkän Hassan saapuu Suomeen. Rypyssä ja Reiässä pääosassa ovat puhuvat perseet.

Palvelu antoi minulle toki mahdollisuuden valittaa päätöksestään, mutta en viitsinyt.

Mutta voin selittää nyt lukijalleni, mitä tämä kyseisessä julkaisussani lausumani tarkoittaa: "Partalapset on meille annettu. Heidän harteillaan on herraus." Matkin tässä raamatullista kieltä. Termi "partalapsi" viittaa tässä aikuisiin miehiin, jotka Suomen suvaitsemiskoneisto vastaanottaa lapsina. Nämäkin ihmiset ovat Suomessa toteemeja, joiden korkeaa asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ei saa kyseenalaistaa.

Tosin, jos Facebook antaa minulle enemmänkin estoja, niin se saattaa rajoittaa oikeuksiani palvelussaan myöhemmin. Joten jos palvelu antaa minulle joskus toisen eston, niin minun ainoa mahdollisuuteni olisi sellaisessa tilanteessa rajoittaa omaa läsnäoloani Facebookissa.

Yksityisenä yrityksenä Facebookilla on toki oikeus rajoittaa kenen tahansa oikeutta käyttää palveluaan.

Mutta on kuin Facebook olisi fasistien ja muiden autoritaarien puolella.

Ja tämä ruutukaappaus on sitten kaikkien aikojen ensimmäinen kuva, jonka julkaisen blogeissani (maanantaina olin julkaissut saman ruutukaappauksen teksteineen nk. pääblogissani).

Mietelmäni: Hyvän yön tavoittelusta

Se joka tavoittelee hyvää yötä, on tuomittu toistamaan pahaa yötä.

Kauan aikaa sitten elämässäni...

Ennen wanhaan halusin löytää itselleni sopivan kirkkokunnan. Kokemusta oli Suomen virallisesta evankelisluterilaisesta kirkosta ja Helluntaiherätyksestä, mutta en pitänyt tarpeeksi kummastakaan.

Sain päähäni sitten vuonna 1995 käydä Helsingin Annankadulla sijaitsevassa vapaaseurakunnassa. Se oli ja on edelleen osa Suomen Vapaakirkkoa, joka on ikään kuin kahden edellä mainitun välimuoto.

Seurakunnassa sain tietää, että vastaava on Vantaallakin, Hiekkaharjussa.

Rupesin käymään siellä, ja minusta tuli osa sen kalustoa noin viiden vuoden ajaksi.

Tutustuin siellä myös ihmisiin. Niiltä ajoilta on säilynyt tähän päivään saakka kaksi ystävyyssuhdetta.

Kirjoitin tämän tekstini erään yhdistykseni opiskelijan pitämällä lyhyellä kirjoituskurssilla vuoden 2020 syksyllä. Kyllähän minä osasin kirjoittaa jo valmiiksi, mutta ihan mielenkiinnosta ja ajankäytön tehokkuuden kannalta osallistuin ryhmään.

Kaksi untani: MacGyver pulassa; pakettiauton saaminen omaksi

Näin kaksi seuraavanlaista unta:

Oli monipuolinen jännitysuni, jossa oli mm. MacGyver. Hän oli mennyt jonkinlaiseen roskienmurskaimeen piiloon. Mutta hän ei päässyt sieltä pois. Ja joku yritti auttaa häntä ulos sieltä. Siinä oli sellainen ongelma, että jos väärää namiskaa painoi laitteesta, niin saattaisi mennä henki mieheltä.

Ja sitten toisessa unessa vanhempani olivat ostaneet minulle pakettiauton. Mietin sitä, että jos jokin menee vikaan autossa, niin en osaa mitään tehdä asialle. No, vanhempi pikkuveljeni oli paikalla jossain kanssani, ja hän meni toiseen autoon. Lähdin ajamaan uudella pakettiautollani hänen perässään. Mutta jossain vaiheessa unta ilmeisesti uni unohti, että minun oli määrä ajaa veljeni jäljessä. Olin jossain kaupungissa. Ja jostain syystä kuvittelin, että minulla oli oikeus ajaa bussikaistaa pitkin.

Angus MacGyverin tuleminen tällä tavalla tähän uneen liittyy useita vuosia vanhaan uutiseen, jossa MacGyverin näyttelijä Richard Dean Anderson ei ole osannut tehdä autolleen mitään, kun se oli mennyt särki kesken ajon. Olin äskettäin tormännyt tähän uutiseen vasta.

Roskienmurskain-yksityiskohta saattaa liittyä alkuperäiseen Tähtien sota -elokuvasaagaan.

Vanhempani taas ovat olleet molemmat kuolleita jo yli kolmentoista ja puolen vuoden ajan. Mutta on minulla ollut aina salainen haave auton omistamisesta. Se, että en ole koskaan ryhtynyt sellaista itse hankkimaan, johtuu ensinnäkin siitä, että tiedän auton merkitsevän isoa rahanmenoa hintoineen, polttoainekuluineen, korjauksineen ja vakuutuksineen, ja siitä, että oikeasti en tajua autoista juuri mitään.

Mutta miksi unessa sain juuri pakettiauton? Sellaista tuskin edes periaatteessa haluaisin omistaa. Liittyykö sanan osa "paketti" jotenkin tähän jouluun? Muuten sanoisin "ei", mutta olenhan ollut kokoamassa itselleni uutta tietokonetta. Ehkä se selittää yksityiskohdan.

Runoni: Jeesus on pahka, ja...

Tule, pahkani, Herra Jeesus
Tule, siunaa päivän työ
Mutta olemme me muutkin
pahkoja aikamoisia
Sillä olemmehan kaikki
Jumalan luomia

...

PS. 30.12.2022: Aiheeseen ainakin jotenkin liittyen linkki nettisivujeni osioon, jossa käsittelen hyvin lyhyesti tätä ihmiselämän taustaa.

Mietelmäni: Rotu ikävänä asiana

Se, miksi roduista puhuminen koetaan nykyisin ikäväksi asiaksi, johtuu siitä, että englannin kielessä sanalla "race" viitataan niin rotuun kuin lajiin.

Uneni: Minulta puuttui tulli-ilmoitus ulkomailla

Näin sellaista unta, että olin ulkomailla, ja minulta puuttui maahantulokortti. Se aiheutti stressiä. Tosin oikeassa elämässä se pitäisi näyttää tullissa. Joten tunsin unessa stressiä ihan turhasta.

Uneni: Aloin olla idiootti

Näin sellaista unta, että älyllinen suorituskykyni oli heikkenemässä. Välillä olin oikein idiootti ja joskus vähän vähemmän sellainen. Uneni oli oikein rankka. Ahdisti niin hirveästi. En toivo uusintoja.

Uneni liittynee siihen, että kun yhdistykseni toimipisteet olivat olleet jo viikon taas kiinni, niin olin sen vuoksi ollut jossain määrin lamassa. Lama oli näyttäytynyt unohteluina ja aivohäröinä. Uneni liittynee siihenkin, että olin ennen nukkumaanmenoa lukenut populaaritieteellisen artikkelin, jossa kerrottiin Alzheimerin taudin johtuvan ientulehdusbakteerin aivoihin pääsemisestä. Kun tällaista tapahtuu, niin aivot alkavat tuottaa ylimäärää beeta-amyloidia torjuakseen bakteereja, mistä taas aiheutuu plakkeja aivoihin. Artikkelissa myös kerrottiin, että on keksitty rokote aivoihin päässeen ientulehdusbakteerin erittämää myrkkyä vastaan. Myrkyn neutraloiminen estää bakteeria hankkimasta ravintoa. En jaa tässä linkkiä artikkeliin, koska se on maksumuurin takana.

Päiväsaikaan sitten sattumalta kuulin suoratoistopalvelusta Arto Sotavallan kappaleen Päivät kuin unta, joka on versio Terry Jacksin ikivihreästä kappaleesta Seasons in the Sun, joka puolestaan on englanninkielinen versio belgialaisen laulaja-lauluntekijän Jacques Brelin säveltämästä ja sanoittamasta ja vuonna 1961 levyttämästä kappaleesta Le Moribond. Olin pakahtua.

Satuni: Tapasin Loch Nessin hirviön

Toissa vuonna kävin Skotlannissa viskinmaisteluretkellä. Kävin myös kuuluisalla Loch Nessillä. Maistellessani viskini jämiä järven rannalla kuulin äkisti murinaa. Käännyin vasemmalle ja silmäni törmäsivät viisitoista metriä pitkään otukseen, jonka selässä oli seitsemän kyttyrää. Otus oli kuin jättimäinen nelijalkainen versio merikäärmeestä. Sen leuassa oli hieman sinistä partaa ja päälaella enemmänkin sinisiä karvoja, nimittäkäämme niitä vaikka hiuksiksi.

Otus oli ilmeisesti tajunnut, että olen suomalainen, sillä se alkoi puhua minulle suomea. Suomi on hyvin vaikea kieli, joten päättelin otuksen olevan hyvin älykäs. Ensi töikseen se sanoi arvostavansa itsekin voimakkaan savuisia viskejä. Koska otus vaikutti harmittomalta, rupesin rapsuttamaan sitä leuan alta. Otus selvästi tykkäsi siitä. Rupesin seuraavaksi kampaamaan sen hiuksia.

Otus sanoi, että olen onnekas, koska tapasin sen enkä sen erästä lajitoveria, joka on Microsoftin kätyri. Se vannotti, etten saa ottaa siitä kuvia. Seuraavaksi se sanoi, että ulkoavaruuden muukalaiset aina välillä puuhaavat sen anuksen kimpussa. Se sanoi, että kyseessä ovat samat oliot, jotka varsinkin Yhdysvalloissa tapaavat leikellä lehmistä irti niiden persereikiä, utareita ja huulia. Hyvä, etteivät leikkele tätä otusta.

Olin juuri ostanut vahingossa kaupasta koiranruokaa. Annoin otuksen syödä sen kokonaan. Otus kiitti ja kumarsi ja lyllersi sitten takaisin järveen. Järvessä sen liikkeet muuttuivat sulaviksi kaikkine kyttyröineen.

PS Satun muuten tietämään, että Brittiläisen Kolumbian provinssissa Kanadassa (Brittiläinen Kolumbia sijaitsee Kanadan lounaiskulmassa) asustaa samantapainen eläinlaji kuin on tämä Loch Nessin otuskin. Se elää Okanagan-järvessä, joka on pitkä ja syvä. Eläintä kutsutaan ogopogoksi. Kanadalainen ratsupoliisi (liittovaltion laajuisesta poliisijärjestöstä Royal Canadian Mounted Police, RCMP) John Kirk oli Fox-kanavan dokumentissa puhunut ogopogosta. Vaikka muut havainnot siitä olisivatkin enimmäkseen vääriä, tiedän kuitenkin Kirkin puhuvan totta, koska RCMP:n jäsenet (Regular Members) eivät valehtele.

...

PS. 4.12.2020: Olin julkaissut tämän tekstini alun perin nk. pääblogissani 9.6.2013.

Minisatu: "Konservatiivit" ja "liberaalit" yhdessä täydellisessä sopusoinnussa ja sotkussa

Barack Hussein Trump, Saddam Liberal Trump ja Donald Hussein kävelivät kadulla.

I PS. Tämä lausunto liittyy siihen, että erään Liisan kanssa olin kerran keskustellut Discord-palvelussa maailmanpolitiikasta.

II PS. Voit myös niin halutessasi käydä täällä lukemassa sekä konservatismista että "konservatismista" (näiden kahden ero ei kyllä ole suuri) ynnä täällä liberalismista ja "liberalismista" (näiden kahden ero taas voi olla hyvinkin suuri).

Proosarunoni: Caelestis puolueettomalla vyöhykkeellä

Kun tiistaina 4.8. saavuin pitkästä aikaa Myöhätuulen tiloihin, suutelin yleistilan lattiaa. Seuraavana päivänä saapuessani taas paikalle lausuin hartaalla äänellä "caelestis", joka latinan kielessä tarkoittaa taivaallista.

Me otimme takaisin sen, mikä on meidän. Huolimatta naamasuojuspakosta, kyllä menee nyt mukavasti.

Se on muodon saanut unelma. Se on määräsatama. Omavarainen koti poissa kotoa, olohuoneen jatke diplomaateille ja kaiken maailman ihmisille, ja muukalaisille ja matkustavaisille. Se on viimeinen, paras toivomme rauhasta.

Voit halutessasi mielessäsi viitata sanalla "se" myös Lauhatuuleen.

t: Tomppa
Ceterum censeo Buzzatiem esse legendam.

Alun perin tämä proosarunoni oli julkaistu Hyvät tuulet ry:n jäsentiedotteen numerossa 5/2020.

PS.:

Jotenkin sähköpostin allekirjoitukseni latinankielisine mietteineen tuli myös julkaistuksi runoni mukana. 

Mietteessä mainittu Dino Buzzati (1906-1972) oli italialainen kirjailija, jonka kirjan Noiduttu takki ja muita kertomuksia olen ajatellut lukevani jonain päivänä.

Ja naamasuojuspakosta olen kirjoittanut runonkin.

Runoni, kertomusruno: Maailman pihamaat

"No niin tietysti. Ruokaa vaikka komppanialle. Mutta käykää katsomassa kuitenkin."

Ja nainen kertoi kaikenlaista, miten oli joutunut elämässään hotelliinkin.

Heiltä kun oli kerran ennen joulua hävinnyt yksi ruumiskin.

Hän oli jo vanha mies, kasvot täynnä syyliä.

Olin julkaissut tämän runoni alun perin nk. pääblogissani 19.7.2019.

Pitäisi tehdä elokuva Peräsmiehestä

Joku voisi tehdä elokuvan Peräsmiehestä. Sen kuuluisa hokema voisi olla: "Ei se ole hullu joka pyytää vaan pylly joka huutaa." Ensin näytettäisiin matkustajalentokoneen suihkumoottoria, joka rupeaisi ulvomaan. Sitten näytettäisiin Peräsmies.

Peräsmies on Pahkasika-lehdessä vuosina 1983-2000 esiintynyt sarjakuvahahmo. Hän on supersankari, joka lentää pieremällä.

Lakonisehko proosarunoni: Fazerin Wiener Nougat

Tulen kotiin. Laitan paketin sisällön pakkaseen. Menen käymään sukulaisissa. Palaan takaisin. Sillä välin suklaati on kylmentynyt sopivaksi.

Kiitokset Liisalle sen huomaamisesta, että tämän voisi julkaista.

Uneni: Etsin autolla vanhaa kaveriani Kaivokselasta

Näin äskettäin seuraavanlaista unta:

Ajelin autolla Vantaan Kaivokselan keskustan ympäri. Tarkoitukseni oli poimia kyytiin vanha kaverini, joka asui täällä. En löytänyt häntä. Sain kuitenkin jossain vaiheessa tietää, että hän asuikin tätä nykyä Turussa, koska hän ei ollut saanut tarpeeksi halpaa ja hyvää asuntoa pääkaupunkiseudulta.

Myöhemmin unessa olin vanhempieni kotona Varistossa. Jostain syystä heidän omakotitalonsa pihalle oli rivitalonaapurin väki raijannut pöydän ja tuoleja. Ihmettelin heille asiaa. He kertoivat olevansa aikeissa erään henkilön syntymäpäivää siinä juhlia. Ja kävi ilmi, että em. kaverini syntymäpäiviä oltiin samana iltana aikeissa juhlia samalla pihalla.

Alun perin olin tuntenut ko. kaverini peruskouluaikoihin jonkin aikaa. Olin tutustunut häneen uudestaan vuonna 1994, ja uudistimme kaveruutemme. Hän kuoli noin kaksikymmentä vuotta sitten. Hän oli asunut Helsingin Vuosaaressa, josta oli muuttanut Vantaan Hakunilaan. Hänen sosiaalinen verkostonsa mm. minua lukuunottamatta oli hajonnut muuton vuoksi, ja oletuksen mukaan siksi hän teki itsemurhan.

Minun ja veljieni vanhemmat taas olivat kuolleet vuonna 2007 kumpikin.

Uneni: Kusta autossa pelkääjän paikan lattialle

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Unessa olin vanhempieni kodin luona. Heillä ollut Volkswagen Kupla oli jostain syystä pysäköitynä tien laitaan toiselle puolelle tietä heidän kodistaan katsottuna, eikä heidän pihalleen.

Minun oli määrä kai lähteä jonkin ajan päästä nuoren sukulaistytön kanssa jonnekin.

Unessa rupesin virtsaamaan ko. auton pelkääjän paikan lattialle. Virtsasin pitkään ja hartaasti. Kun naapurin mies ohitti auton, jostain syystä pientareen puolelta, korjasin asentoani sellaiseksi, että mies ei näkisi minun virtsaavan.

Oikeassa elämässä minulla oli ihan riittävän paha virtsahätä. Se aiheutti osaltaan uneni.

Runoni: Musta aukko todellisuuden kudelmassa

Nostaa minun sieluni Jumalan luo
Dire Straitsin
Sultans of Swing
levyraadissamme
Oletetun Jumalan luo
Mutta elävän Jumalan tilalla
on suurikokoinen musta aukko

Uneni: Talvinen ryhmämatka läheni loppuaan

Näin seuraavanlaista unta:

Olin jossain julkisella piha-alueella yhdessä muiden ihmisten kanssa. Oli talvi, ja lunta oli maassa. Olimme tulleet paikalle jotain tarkoitusta varten, ja pian olisi aika lähteä tilausbussillamme takaisin.

Joukossa oli kaksi suurin piirtein ikäistäni miestä. Nämä keksivät, että voitaisiin ruveta hieman hulluttelemaan. Ensin vastustelin asiaa. Bussikin oli kohta lähdössä. Mutta päätin sitten ryhtyä leikkiin mukaan. Juoksentelimme ja hilluimme. Jotkut ryhmämatkamme osallistujista vastustivat tällaista meininkiä.

Sitten heräsin herätyskellon soittoon.

Unessa oli hyvä tunnelma.

Uneni: Iso kivenmurikka iskee avaruusaluksen tuulilasiin

Näin taas kerran avaruusunta, ja ne varsin usein ovat pahimpia unistani.

Ensin oli sellaista, mitä en hereillä ollessa pysty hyvin kuvaamaankaan. Ja se oli todella kammottavaa.

Sitten oli sellainen vähäisempi kohtaus, että olin erään toisen henkilön kanssa huippumodernissa avaruusaluksessa matkalla jonnekin avaruudessa, ja yhtäkkiä suurikokoinen kivenmurikka iski aluksen tuulilasiin. Juuri ennen kuin tuulilasi olisi pettänyt ja avaruus tappanut meidät, tapahtui jokin ulottuvuusrepeämä, ja me olimmekin aluksinemme sitten yhtäkkiä jollakin planeetalla, jolla asui ihmisiä tai humanoideja. Nämä olivat ehkä tulevaisuuden ihmisiä.

Ei siinä mitään, mutta happea oli planeetan ilmakehässä huomattavan vähän. Paikalliset olivat vähäiseen hapen määrään sopeutuneet. Mutta me emme. Toverini alkoi jo kärsiä huimauksesta.

Uneni: Well... look at that... the sun's coming up...

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jonkin vaikean sairauden raiskaama ja oikeastaan jo kuoleman kielissä. Jonkun kanssa nautin oluita, joiden ajattelin olevan viimeiseni. Toisaalta tuntui siltä, että olen valmis kuolemaan. Mutta toisaalta paniikki myöskin nousi välillä pintaan. Eräs läheinen henkilö meni sanomaan lääketieteen väelle, että eikö voitaisi vielä yrittää saada minut elinkuntoon.

Jossain vaiheessa unta olin jossain paikassa, jossa lähistöllä oli isäni, joka oli, kuten äitinikin, kuollut vuonna 2007, ja isäni isä, joka oli kuollut vuonna 2005. Istuin soralla ja virtsasin niin maan hiton runsaasti maahan eikä loppua tullut. Onnistuin kastelemaan housunikin. Isäni ja ukkini jossain vaiheessa huomasivat läsnäoloni ja lähtivät tulemaan kohti.

Uni ei ollut pelkästään järkyttävä, vaan myös syvällinen ja toi tiettyä rauhaa mieleeni.

Oikeasti en tietääkseni ole kuolemassa mihinkään sairauteen. Mutta uusi kihtilääkitykseni saattaa aiheuttaa outoja unia.

Uneni virtsaamiskohtaus johtui osaltaan siitä, että minulla oli oikeastikin virtsahätä. Herättyäni kävinkin heti helpottamassa itseäni vessassa.

Unestani minulle tulee mieleen Terry Jacksin ikivihreä kappale Seasons in the Sun, jonka sanat ovat tässä:

Goodbye to you my trusted friend
We've known each other since we were nine or ten
Together we've climbed hills and trees
Learned of love and ABC's
Skinned our hearts and skinned our knees
Goodbye my friend it's hard to die
When all the birds are singing in the sky
Now that spring is in the air
Pretty girls are everywhere
Think of me and I'll be there

We had joy, we had fun
We had seasons in the sun
But the hills that we climbed
Were just seasons out of time

Goodbye Papa please pray for me
I was the black sheep of the family
You tried to teach me right from wrong
Too much wine and too much song
Wonder how I got along
Goodbye Papa it's hard to die
When all the birds are singing in the sky
Now that the spring is in the air
Little children everywhere
When you see them, I'll be there

We had joy, we had fun
We had seasons in the sun
But the wine and the song
Like the seasons have all gone
We had joy, we had fun
We had seasons in the sun
But the wine and the song
Like the seasons have all gone

Goodbye Michelle my little one
You gave me love and helped me find the sun
And every time that I was down
You would always come around
And get my feet back on the ground
Goodbye Michelle it's hard to die
When all the birds are singing in the sky
Now that the spring is in the air
With the flowers everywhere
I wish that we could both be there

Runoni: Matkalla aurinkoon

Missä lankeemus on suurin,
siellä läpyttävät Hänen enkelinsä
kaamein siivin
Haisee palaneille höyhenille!

Uneni: Tavallista v-mäisempi Diesel Dave

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Diesel Dave vittuili minulle mahdollisimman vahvasti kuvaannollisesti vyön alle iskemällä.

Diesel Dave ja Heavy D ovat DieselSellerz-yrityksen vahvasti partaiset hemmot, jotka tekevät tosi-tv-ohjelmaa nimeltä Diesel Brothers. Ohjelmassa jengi valmistaa todella äreitä ajoneuvoja, jotka ovat dieselmoottorivetoisia (yleensä).

Diesel Dave on oikeastaan tuon porukan klovni.

Mutta kuka käski tulla minun uneeni toikkaroimaan!! Voi aikoja, voi tapoja!

Koronaepidemian vuoksi synnytettyjen rajoitusten ansiosta rupesin katsomaan tätä sarjaa, joka ei tosin ole vielä palannut kesätauolta.

Nyt minun pitää sitten muistaa, ettei Diesel Dave ole oikeasti vittuillut minulle, vaan pelkästään unessani. Itse asiassa pidän hänestä varmaan eniten ohjelmassa esiintyvistä henkilöistä.

PS. Sääli, etten ollut vielä saanut julkaistua nk. pääblogissani merkintää ohjelmasta.

Runoni: Jouluinen täyttymyksen hetki

Sai kuulla minun nauttivan
ennen joulua ja sen aikana
Fazerin Wiener nougata

Pistän sen ensin pakkaseen
"asettumaan"
Syön sen aina yhteen menoon,
putkeen
Niin ihana se on
Onneksi ei kauhean sokerista
tavaraa ole

Kiitos uudelle ystävälleni Liisalle
Mulle paketin sitä toi,
kun lähikaupassa ei
ollut vieläkään näkynyt
Kiitos myös lainoista
kahden kirjan:
Esther the Wonderpig
ja Hitlerin yksityissihteeri kertoo,
teos Albert Zollerin

Runoni: Verinen vitutusripuli

Perjantaina asian piti olla selvä:
maanantaina virka-ajan jälkeen
piti soittokahvilan olla

Me niin odotimme sitä

Viime tingassa päätös,
ja vielä huonosti tiedotettu

Vapaaehtoiset, ylläpito, asian mokasi

Veristä vitutusripulia syljen maailmaa kohti,
joka salli tällaisen tapahtua meille,
luoduillensa

PS. myöhemmin: Täytyy myöntää, että aluksi olin ollut hyvin ärtynyt.

Uneni: Kaikkea hämmentävää

Kerron nyt unestani sen, mistä saa parhaiten kiinni:

Jossain lähiössä veljentyttäreni L ja hänen siskopuolensa Q olivat jossain asunnossa. Minun piti hakea heidät sieltä. Saavuin lähiöön. Paikka oli jostain syystä täynnä Halloween-rekvisiittaa. Kommentoin asiaa parille paikalliselle. Mutta jostain syystä en sitten tavannutkaan sukulaistyttöjäni.

Jossain vaiheessa pääsin kuitenkin ao. asuntoon. Mutta se olikin täynnä ihmisiä, joita en tunne. Kävin läpi huoneiston huoneet, mutta en löytänyt sukulaistyttöjä.

Uneen tuli myös sellainen kummallinen piirre, että siinä oli rinnakkaistodellisuuksia. Hämmentävää. Olin unessakin hämmentynyt.

Uneni synty selittyy varmaan samalla asialla kuin uneni Suurikokoinen maamato. Ko. lääke tuntuu aluksi vaikuttavan kehooni moukarin tavoin.

Uneni: Suurikokoinen maamato

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jollain planeetalla, jolla vallitsi moderni sivistys. Planeetan maan kuori oli suuressa määrin muodostunut järjettömän suurikokoisen maamadon munankuorista. Maamato kulki usein lähellä pintaa suurella nopeudella ja silloin tällöin hotki suuhunsa jonkun paikallisen asukkaan.

Päätin mennä kysymään paikalliselta terveydenhuoltoviranomaiselta, miten paikallinen terveydenhuolto oli järjestetty. Tämä otti minut vastaan ja vähän selittikin asiasta. Olin ennen kyselemään menemistä jättänyt lääkkeitäni johonkin päin maastoa. Enkä löytänyt niitä enää.

Jossain vaiheessa olin jossain muualla, ja näin tien vieressä maan nousevan. Päättelin, että kyseessä täytyy olla tämä maamato. Yritin varovaisesti liikkuen päästä näkymättömiin siten, ettei aiheuttamani tärinä myöskään kiinnittäisi madon huomiota. Mutta tämä ei onnistunut. Mato kiinnostui minusta.

Se rupesi maan päällä liikkuen etsimään minua. Vieressäni oli pysäköity auto. Sain sen oven auki, hyppäsin autoon, sain auton käynnistymään – ilmeisesti avain oli ollut virtalukossa – ja lähdin liikkeelle helkutin nopeasti. Mato lähti tietenkin perääni, mutta kaasutin täysillä ja sopivien manööverien ansiosta pääsin karkuun madolta.

Unessa oli lisäksi eeppisempää sisältöä tihkunut osio, jota en kuitenkaan muista varsin selvästi enkä tarkasti. Se lienee saanut vaikutteita tv-sarjasta Doctor Who.

Maamato on ainakin muistuma eräästä nuorena näkemästäni elokuvasta. Mutta muuten sanoisin, että se että tämä unisikermäni tuli päähäni juuri äsken, johtui siitä, että olin kihtilääkkeeni Apurin Sandozin annostuksen saanut juuri nostettua lääkärin määräämälle normitasolle.

Minulle oli vasta joitakin viikkoja aikaisemmin määrätty tämä lääke. Ja ruumiin tottuminen siihen on ollut vaikeaa. Siksi olin hyvin hyvin hitaasti vain lisännyt lääkityksen määrää.

PS. 28.10.2020: Ja samaa lajia tuli sitten toinenkin.

Runoni: Mihin Jumalista uskon

En varsinaisesti pidä totena
Jumalan olemassaoloa
Mutta uskon virtuaaliseen Jumalaan,
Kristuksen isään

Julkaisin tämän runoni alun perin nk. pääblogissani 12.7.2019.

Mietelmä: Terrorismi ja islam

Miten islamin kritisointi voisi johtaa terrorismiin, jos terrorismi ei liity mitenkään islamiin?

Tämä on wanha meemi eikä minun keksimäni, mutta varsin hyvä kysymys.

Uneni: Minä ja MacGyver

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jossain vehreässä haja-asutusalueella sijaitsevassa pihassa. Angus MacGyver oli myös siellä, yhtä nuorena kuin oli ollut alkuperäisessä televisiosarjassa.

Meidän piti piilotella tontilla olevassa talossa sillä hetkellä olevalta rikolliselta. Yritimme keksiä tontilta sopivaa piilopaikkaa kumpikin.

Minä pian päätin kuitenkin hankkiutua pihalta pois. En voinut kulkea pihan portista, koska siihen lankesi valo, ja roisto olisi minut siitä huomannut. Päätin kulkea sitten aidan viertä valoisia paikkoja vältellen pitemmälle paikkaan, josta olisi hänen minua näkemättä hyvä kiivetä aidan yli tielle.

Mutta sitten kävikin niin, että paikalle tuli sopivasti poliiseja. Minulle kerrottiin, että rikollista oltiin juuri pidättämässä.

Uneni: Älykäs sosiaalinen hyönteinen

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Talon lattialla oli isokokoinen hyönteinen. Se vaikutti sosiaaliselta ja älykkäältä. Rupesin etsimään talosta ruokaa sille annettavaksi. Se seurasi minua. Mietin, että mitähän tuollainen syö.

Runoni: Kalmon hyötykäyttö sairaalassa

Kalmo kauhea
Sitä työntelet pitkin
sairaalan käytäviä
Ja ylilääkäri
luulee sinun tekevän
paljon töitä

Julkaisin tämän runoni alun perin nk. pääblogissani 5.7.2019.

Runoni: Getsemania ympäristöongelmana

Getsemaanikko
vai Jeesus
Hän ei riitele eikä huuda
Hänen ääntänsä ei kuulla
kaduilla
Getsemane

Julkaisin tämän runoni alun perin nk. pääblogissani 28.6.2019.

Mietelmäni: Uskonnonvapaus ja teokratia

Olen sitä mieltä, että uskonnonvapauden pelastamiseksi teokratia ja teokratian kannattajat on lyötävä maahan.

Mietelmäni: Latinan kolmas deklinaatio

Jos kolmatta deklinaatiota ei olisi olemassa, niin latinan substantiivien ja adjektiivien taivutukset olisi suhteellisen helppo oppia.

Uneni: Olin kasvojensiirtoa odottava gangsteri

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin gangsteri. Olin joidenkin omaan porukkaani kuuluvien gangsterien seurassa. Minulle oltiin aikeissa tehdä Tärkeästä syystä kasvojensiirto. Se jännitti minua, koska erään tiedon mukaan kasvojensiirrot onnistuvat vain 50-prosenttisesti (näin siis unessa väitettiin).

Toverini olivat myötätuntoisia, nauttivat viskiä ja kaatoivat minullekin lasiin sitä. Sanoin, että eikö tuollainen ohenna verta. Toverini maanittelivat minua, ja lopulta suostuin ottamaan tarjotun viskilasillisen vastaan.

Lopulta toverihetki oli ohi. Minun oli määrä siivota huoneesta, jossa olimme olleet, pois todisteet äskeisestä läsnäolostamme. Ammattilainen on aina ammattilainen. Mutta kun palasin huoneeseen, siellä olikin eräs tovereista lemmiskelemässä naista. Työtäni häirittiin näin! Vedin esiin puoliautomaattipistoolini, ja toinen gangsteri teki samoin. Liipaisinsormeani pakotti, ja painoin liipaisinta pikkaisen. En kuitenkaan jatkanut vetoa loppuun saakka. Tilanne rauhoittui.

Minulla on aavistus siitä, mitä kaikkea uneni mahtaa tarkoittaa.

Runoni: Mitä muuta ilmastonmuutos aiheuttaa

Ilmastonmuutos
se räjäyttää pään
Siispä tuokaa mulle
pangalaktista kurlauspommia
ja ao. hyväntekeväisyysjärjestön
puhelinnumero

Julkaisin tämän runoni alun perin 21.6.2019 nk. pääblogissani.

Mietelmäni: Mombasa

Elämä kohtelee, mutta armonsa ei milloinkaan.

Ei kun tämä oli vitsi... eräänlainen. Huono vitsi.

Runoni: Täydellinen anonymiteetti

Kerholla täytyy maskia pitää naamallaan aina silloin, kun ei syö tai juo jotain

Tapaan kävellä paikasta A paikkaan B hyvin nopeasti
Maski naamalla olisi vaikea siksi kävellä
Hengästyisi. Naamio yrittäisi imeytyä suun sisään

Maski vaientaa puheääntä
Puhekumppani ei voi saada visuaalisia vihjeitä ymmärtämisen tueksi
Ei myöskään näe ilmeitä kasvoilla
Kanssakäyminen on vaikeampaa

Ja happi kulkeutuu aivoihin tavallista heikommin. On vaikeutta keskittyä

...Kaupassakin nykyään täytyy maskia pitää

Kuljin bussilla päivällä lääkärikäynnille Myyrmäkeen
Lääkärikäynnin jälkeen riensin Alkon myymälään
Ja sieltä kävelin bussiasemalle

Riemu valtasi minut tajutessani, miten maski saa aikaan anonymiteetin
Tunsin itseni onnelliseksi, jopa myöhemmin bussissa istuessani

Uneni: Metsäisessä lomapaikassa

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin joidenkin tuttujen kanssa – välttämättä unessa ei ollut elävässä elämässä tuntemiani ihmisiä – metsän keskellä sijaitsevassa heikommin varustetussa letkeässä vapaa-ajanviettopaikassa, jossa sijaitsi myös järvi tai lampi. Olimme ajatelleet olla siellä pitempäänkin, mutta sitten siellä ilmeisesti alkoi olla ihmisiä liiankin kanssa.

Siksi päätimme lähteä suosiolla pois. Menimme matkustajalentokoneisiin, mutta sitten kävi niin, että ne syttyivät palamaan.

Kukaan ei ilmeisesti loukkaantunut palojen takia. Onneksi paikalla oli myös autoja, joten päätimme kulkea pois niillä. Ajoin yksin yhtä henkilöautoa, ja seurasin muita. Edelläni kulki ryhmäläistemme pakettiauto. Muut autot olivat jossain vaiheessa kadonneet jonnekin. Pakettiauto kääntyi jonnekin, ja minä seurasin autolla perästä. Mutta yhtäkkiä pakettiauto oli kadonnut näkyvistä.

Nyt en sitten yhtään tiennyt, minne piti olla menossa. Ja me taisimme olla ulkomailla...

Runoni, tanka: Pedobear

Jumala tappaa
Pedobear tää iloinen:
minäkin tapan
Varusteleka, ahjo,
välineit' myynnissä siel'

Julkaisin tämän tankani alun perin nk. pääblogissani 14.6.2019.

Runoni, haiku: Iloinen lautturi

Volgan lautturi
ylpeästi kiskoo vain
kasakka katsoo

Alun perin olin julkaissut tämän haikuni nk. pääblogissani 7.6.2019.

Runoni, haiku: En juokse kuin tuuli

Juoksen kuin laava
Naapurini pysäyttää
sydämeni mun

Julkaisin tämän runoni alun perin nk. pääblogissani 31.5.2019.

Uneni: Pieni mytologia

Näin sellaista unta, että normaalit lauantaivieraani tai joku heistä kehitti jotain tuiki tärkeää tarkoitusta varten maailman pienikokoisimman mytologian. Olin hieman kateellinen tästä keksinnöstä, mutta käännyin kuitenkin unessa heti oman ydinosaamisalueeni puolueen ja siksi ajattelin kysyä väeltä, että voinko julkaista aiheesta merkinnän blogissani.

Uneni liittyy ainakin siihen, että tiesin normaalien lauantaivieraitteni olevan menossa Vantaan toisella puolella 22.9.2020 pidettävään yhdistykseni sääntömääräiseen syyskokoukseen, jossa päätetään tärkeistä asioista. Itse olin ollut kahden vaiheilla siinä, että pääsenkö itse menemään sinne, koska minulla oli päällä kihtikohtaus ja itse asiassa vielä epätavallinen sellainen, sillä koskaan aikaisemmin se ei ollut iskenyt minua polveen. Nyt se sen teki. Päätin sitten viime tingassa, että en menekään sinne. Ilmeisesti unessa olin kuitenkin jo aavistellut, etten ole menossa. Ennen tätä kertaa olin luultavasti jokaikinen tai ainakin lähes jokaikinen vuosi osallistunut syyskokoukseen. Jalkani oli heikkokuntoinen ja kipeäkin.

"Mytologia" varmaan tuli uneeni siitä, että jos en itse mene kokoukseen, niin minulle jää hieman mytologiaksi se, että mitä kaikkea siellä sitten on tapahtunut.

Uneni: Lomakylässä

Näin kuukausia sitten seuraavanlaista unta:

Olin unessa jossain lomakylässä lähisukulaisteni kanssa. Kerroin ihmisille, että wanha kaverini J olisi myös tulossa paikalle. Vanhempi pikkuveljeni kertoi minulle sitten, että minä ja J asumme toisessa lomakylässä.

Uneni liittyy luultavasti melkein äskeisiin, unen näkemistä myöhemmin pidettyihin, synttäreihini, joita vietettiin monena päivänä. Siihen piti kuulua sen, että J lähtisi myöhemmin mökille minun ja lähisukulaisteni kanssa. Häntä oli hieman rasittanut ajatus siitä, että hän joutuisi tutustumaan useampaan uuteen ihmiseen. Mutta siinä kävi sitten niin, ettei hän päässytkään mukaamme.

Muistaakseni olin nähnyt tämän uneni ennen syntymäpäivääni.

Mietelmäni: Maailmankaikkeus

Maailmankaikkeus on kaoottinen ja sattumanvarainen paikka, johon luonnonlait tuovat järjestystä.

Mietelmäni: Termeistä "neekeri" ja "nekru"

En ymmärrä, miksi nimitystä neekeri tulisi pitää pejoratiivisena, kun kuitenkin suomen kielessä on ollut vanhastaan pejoratiivinen ilmaisu nekru.

Runoni, haiku: Nuntius, ratkaisematon ongelma

paavin nuntius
jumalaton perkele
viilto vatsaansa

Julkaisin tämän haikuni alun perin nk. pääblogissani 24.5.2019.

Runoni, haiku: Miksi enkeli haavoittui

haulikko ylös
haavoittunut enkeli
lumimyrskyä on

Alun perin olin julkaissut tämän haikuni nk. pääblogissani 17.5.2019.

Mietelmäni: Monet Yhdysvaltain afroamerikkalaisista arvostavat neekeriorjuusinstituutiota

Tiedän, miksi Yhdysvaltain afroamerikkalaiseen väestöön kuuluvista monella on nykyään arabialaiselta kuuluva nimi. Se johtuu siitä, että näiden ihmisten vanhemmat ovat kunnioittaneet kauheasti sitä, että muslimit aloittivat neekeriorjuusinstituution.

Mietelmäni: Tokaisu etnonationalismista

Jos etnonationalismi on väärin, niin meidän ei pidä surra sitä, että nykyisen Yhdysvaltain alueella ihmisten genomi ja fenotyyppi ovat kovasti muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosisatojen aikana.

...

PS. 30.12.2022: Aiheeseen liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni Nationalismista ja etnonationalismista.

Mietelmäni: Tämä meidän maailmamme on taivas

Olen jo pitemmän aikaa ollut sitä mieltä, että minulla ei ole mitään syytä uskoa tuonpuoleisen taivaan olemassaoloon. Olen sittemmin tullut siihen tulokseen, että tämä meidän maailmamme on ainoa taivas, mikä on olemassa. Ja jos se ei nyt siltä tunnu, niin meidän tehtävämme on se sellaiseksi mahdollisuuksiemme rajoissa tehdä.

...

PS. Myöhemmin liitin tämän osaksi blogimerkintääni "Agnostis-deistinen uskonto": viisitoista neuvoa elämän tarkoitukseksi.

...

PS. 12.10.2020: Julkaisin myöhemmin saman tekstin toisella kielellä.

Runoni, haiku: Vuorella talvella vuonna 73 eKr.

loskainen vuori
Spartacuksen gladius
koston makua on

Julkaisin tämän haikuni alun perin nk. pääblogissani 10.5.2019.

Uneni: Uneni pakollisesta Saksaan muutosta

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Pienin pikkuveljeni J on minua 17 vuotta nuorempi. Itse olen tällä hetkellä 50-vuotias. Vanhempi pikkuveljeni S taas on minua vain kolme ja puoli vuotta nuorempi. Vanhempamme kuolivat molemmat vuonna 2007.

Unessa vanhempamme olivat elossa, ja veljeni J oli 17-vuotias. Jostain kumman syystä vanhempamme halusivat ehdottomasti muuttaa J:n kanssa Saksaan. Ja he halusivat minun muuttavan maahan kanssaan. Itse yhtä ehdottomasti en halunnut muuttaa, mutta painostus oli kova. 34 vuoden iässä asuin jo omillani. Vanhempamme unessani perustelivat minun muuttoani Saksaan heidän ja J:n kanssa sillä, että J oli vain 17-vuotias. Jostain syystä veljestämme S:stä ei ollut unessa mitään puhetta.

Runoni, haiku: Lintu ja tunne

vihainen metso
viheliäiset kumpareet
mustikkaa se on

Tämän haiun olin alun perin julkaissut nk. pääblogissani 3.5.2019.

Uneni: Roistot ja atomipommin käyttäminen heitä vastaan

Olin jossain paikassa. Siellä oli joukko pahoja roistoja. Minun ja parin muun hyviksen oli määrä ratkaista asia atomipommilla. Minun oli määrä laukaista se kahdella puhelinsoitolla.

Oli eräs koira, joka jouduttiin siirtämään talon, jossa pahikset majailivat, eteen kytkettynä. Minä ja hyvikset lähdimme sitten takakautta talosta. Olisimme halunneet ottaa koiran mukaan, mutta emme päässeet sen luokse enää kovin helposti, joten jouduimme jättämään sen talon luokse.

Lähdimme ajamaan autolla poispäin lujaa vauhtia, ja minä lähetin laukaisusignaalin.

Olimme tuskin montaa sataa metriä ehtineet ajaa poispäin, kun atomipommi räjähti. Sokaiseva valo iski meihin, ja paineaalto.

Oikeassa elämässä emme olisi selvinneet atomipommin räjähdyksestä hengissä, mutta tässä unessani ilmeisesti selvisimme.

Unimaailmani ei ottanut huomioon sitäkään, että atomipommin räjähdys olisi oikeassa elämässä tappanut myös runsaasti muita ihmisiä kuin vain nämä roistot.

Ja koiran kuolema oli myös sääli.

Ja vielä on mainittava sekin, että elävän elämän puhelimella ei voi soittaa kahta puhelua samanaikaisesti.

Uneni: Yhdistykseni tietoverkot

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Yhdistykseni tietoverkoissa oli jotain häikkää. Keksin lopulta, että vika onkin palvelimessa, ja sain tehtyäkin sitten asialle jotakin.

Oikeassa elämässä yhdistykselläni ei ole koskaan ollut omaa palvelinta. Mutta muuta kuin tietoteknistä vikaa kuitenkin ilmeni, koska yhdistykseni toimipisteet suljettiin joksikin aikaa maanantaina 17.8.2020 koronavirusepäilyjen vuoksi. Sille en osannut tehdä mitään.

Kuulemma ensi viikon 24.8.2020 maanantai on viimeinen päivä, jolloin ollaan sulki, mikäli kenelläkään ei ole koronaa.

Uneni: Neuvostoliitto hyökkäsi länteen

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Neuvostoliiton joukot olivat edenneet hirvittävän tehokkaasti länsi-Eurooppaan. Näytti siltä, että puolustava länsi ei voisi ylivoimaiselle hyökkääjälle mitään.

Mutta sitten länsi sai joukoilleen erinomaisen ylipäällikön. Tämä kenraali osasi tehdä luovia ja tehokkaita sotasuunnitelmia. Näin, kuinka Neuvostoliiton panssarivoimat houkuteltiin ansaan ja ne kärsivät suuria tappioita.

Uneni: Näen vainajia

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jossain paikassa. Yhtäkkiä taakseni pälmähti äitini äiti, joka on tosiasiassa ollut jo varsin pitkään kuollut. Mutta unessa nyt joka tapauksessa oli. Hän oli siinä jonkin verran huono kulkemaan. Koska tällaisia ihmisiä oli paikalla toinenkin, joka saattoi myös olla sukulainen, ja kaksi pyörätuolia, minä ehdotin, että voisin kuljettaa toista heistä.

Ei unessa mitään, mutta se luultavasti laukaisi sen, että unen näkemistä seuraavana päivänä koko päivän ajan päässäni soi Mari Laurilan kappale Aja hiljaa, isi, jonka muistan lapsuudestani. Korvamato oli tehdä minut hulluksi.

Seuraa lopuksi siteeraus lempikirjailijani Daniil Harmsin kertomuksesta Eukko:

– Vainajat, selittivät ajatukseni minulle, – ovat epäluotettavaa väkeä. Turha niitä on vainajiksi nimitellä, vainoajia ne pikemminkin ovat. Ja niitä pitää alinomaa vahtia. Sopii kysyä keneltä tahansa ruumishuoneen vartijalta. Miksi te kuvittelette hänen istuvan siellä? Vain yhdestä syystä: vahtiakseen, etteivät vainajat ryömi ympäriinsä. Tästä aiheesta on muutamia hauskoja tarinoitakin. Kerran ruumishuoneelta ryömi vainaja sillä aikaa kun vartija oli esimiehensä määräyksestä peseytymässä saunassa, luikahti desinfioimishuoneeseen ja söi siellä kasan pyykkiä. Työntekijät pehmittivät vainajan pahan kerran, mutta joutuivat kuitenkin korvaamaan pilalle menneen pyykin omasta taskustaan. Toinen vainaja taas ryömi synnytysosastolle ja pelästytti kaikki niin pahanpäiväisesti, että yksi synnyttäjistä sai siltä istumalta keskenmenon, jolloin vainaja heittäytyi sikiön kimppuun ja alkoi hotkia sitä suuhunsa maiskutellen. Ja kun urhea sairaanhoitaja iski vainajaa jakkaralla selkään niin se puraisi häntä jalkaan ja nainen menehtyi pian ruumismyrkyn aiheuttamaan verenmyrkytykseen. Niin että vainajat ovat kavalaa väkeä ja heidän kanssaan on oltava jatkuvasti varuillaan.

Uneni: Hienon avaruusaluksen ohjaimissa

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jonkin järisyttävän modernin ja huippunykyaikaisen varsin isokokoisen avaruusaluksen ohjaimissa. Kehitys oli kehittynyt. Olin jossain planeettajärjestelmässä tai jotain. Uneni oli kovin unenomainen, joten vaikea siitä on saada jälkikäteen selvää. Mutta se unessa on mielenkiintoista, että vaikka kyseessä oli avaruusuni, niin se ei tavanomaiseen tapaan saanut kuvaannollista paskaa valumaan housuihini.

Uneni: motorisoiduilla rullaluistimilla

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Jaloissani oli lenkkitossut, jotka olivat itse asiassa motorisoidut rullaluistimet. Kuljin niillä hyvää vauhtia paikasta A paikkaan B. Mieleeni tuli kuitenkin, että voisin testata erään toisen valmistajan laitteita myös.

Uni liittyy siihen, että olen viime aikoina unelmoinut sähköpotkulaudan hankkimisesta.

Uneni: Taas kitaraa rämpyttelemässä

Näin jokin aika sitten taas kitaraunta:

Unessa räpläilin huonokuntoista kitaraa. Sain kuitenkin siitä esiin jotain järkevän kuuloistakin.

...

PS. 9.8.2022: Loput henkilökohtaisaiheiset kitarauneni seuraavien linkkien takana: Pakko oppia soittamaan kitaraa (27.4.2020), Tapasin NCIS-sarjasta tutun Mark Harmonin (1.5.2020) ja Päätin ryhtyä opettelemaan kitaransoittoa (8.7.2022).

Uneni: Puolustin sanallisesti Jehovan todistajia

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että puolustin parille ihmiselle sanallisesti Jehovan todistajia. Sanomani oli se, että nämä eivät sentään harjoita aseellista pyhää sotaa toisinajattelijoita kohtaan. Paikalla oli eräs miespuolinen Jehovan todistaja. Ajattelin lausua vastapainoksi seuraavaksi jotain Jumalan rajallisesta vaikutuksesta maailmassa, mutta jehovantodistajamies veikin sanat suustani rupeamalla itse puhumaan sellaista.

Oikeasti Jehovan todistajien uskonnonharjoituksen kanssa ei ole yhteensopivaa Jumalan vaikutuksen maailmassa vähätteleminen.

Toisaalla olen joskus sanonut: "Kylläpä se niin on, että Jehovan todistajat eivät tapa väärinajattelijoita. He harjoittavat ainoastaan henkistä väkivaltaa, ja se on edistystä eräisiin muihin verrattuna."

Itse olen lähinnä eräänlainen moderni kveekari.

Aiheeseen liittyen, voit myös niin halutessasi käydä lukemassa kolmen vuoden takaisen blogimerkintäni Odottaa pelastusta ylhäältä nk. pääblogistani.

Proosarunoni: Maiskuttelen Hommaforumilla

Käyn Hommaforumilla eli Vihan punttisalilla. Maiskuttelen, imen itseeni Vihaa, kerään itseeni kaiken oikean ajattelun vastaisuuden ja vääryydenrakkauden, mikä sen kauheissa syövereissä yöpyy. Heilutan kieltäni. Mussutan. Yritän suudella itseäni oikean jalan isoonvarpaaseen. Kalisutan mustanpuhuvia hampaitani. Maistelen. Vastustan kaikkea sitä, mikä on viatonta ja kaunista. Syöksyn yöhön janoten raakaa, sykkivää ihmislihaa. Ylväät ihmiset järkyttyvät.

Olin julkaissut tämän proosarunoni alun perin nk. pääblogissani 9.8.2012.

Mutta vasta vuonna 2019 tunnistin tekstini runoksi, tai proosarunoksi. Joten se sopii täällä uudelleenjulkaistavaksi.

Enää vuosiin en ole kirjoitellut Hommaforumille, mutta koen olevani edelleen hengeltäni paha hommaforumilainen. Kehitin aikoinaan sellaisen teorian, jonka mukaan jos on hommaforumilainen tarpeeksi pitkään, niin paluuta normaaliin ei enää ole.

Voit myös niin halutessasi käydä lukemassa nk. pääblogistani 3.3.2013 julkaisemani blogimerkinnän Hommaforumilla tunnettuja ihmisiä.

Runoni: Elämä, älä puhu minulle elämästä

Aina kun koen elämän,
minun tekee mieleni iskeä sitä nyrkillä naamaan.
Elämän naamaa olisi niin ihana hakata!

Elämäni on kurjaa, tylsää, hirveää.
Elämä yleensä ja biologinen evoluutiokin ovat syvältä.
Siksi ajattelenkin, että täytyisi ottaa teologiassa huomioon
Jumalan kauheus.

Ajattelen: Elämästä paljon parempaa tulisi,
jos kaikki monisoluiset elämänmuodot eliminoitaisiin.
Mikrobit lienevät keskimäärin sentään
suhteellisen onnellista väkeä.

Mutta kirjailija Jukka Piipponen ultrakevyellä lentokoneella
lensi minun ikkunani taa.
Ja hän ylen kovalla äänellään lauloi,
ja hänen riemuaan helisi maa.

Onneksi on sentään ultrakevyt.
Sillä lentämistä ymmärrän.
Brewster-hävittäjäkin kiva olisi.

Olin julkaissut tämän runoni alun perin nk. pääblogissani 26.4.2019.

Mietelmäni: Miksi Yhdysvaltain Republikaanisen puolueen tunnusväri on punainen

Yhdysvaltain Republikaanisen puolueen tunnusväri on punainen, koska ne ovat kaikki kommunisteja.

Uneni: Olin sotilaana Puna-armeijassa

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että olin neuvosto-Venäjän tai Neuvostoliiton Puna-armeijassa. Ja sota oli käynnissä.

Unessa oli omituinen alue, joka koostui lähinnä kosteaa savea olevista seinistä. Minä ja muut armeijamme sotilaat kiipeilimme niillä. Mutta meno oli kovaa, kun meihin kohdistettiin kivääritulta koko ajan. Yritin välillä paikata seiniä.

Ilmeisesti jouduimme sitten perääntymään. Pääsimme lopulta tavalliseen maastoon ja siirryimme marssijärjestykseen vetäytyäksemme.

Runoni: Punatakki

Loskassa iloisessa
jäsen tallustaa
Punainen on takkinsa
päässään Kanada-hattu
Ei tavanomaista
univormua yllään viitsi pitää
Seremonia se mielessä on
Kanadan kuninkaallisen ratsupoliisin jäsenellä

Olin julkaissut tämän runoni alun perin 19.4.2019 Oi kurjulaiset kultamunat -blogissani, jota tapaan nimittää nk. pääblogikseni.

Runoni liittyy suhteeseeni Kanadaan. Kanada on hyvä maa.

Seuraavien kuukausien aikana pyrin julkaisemaan täällä muutkin tuolla aikaisemmin julkaisemani runoni.

Uneni: Konflikti järjestötyöntekijän kanssa

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin joissain kissanristiäisissä. Paikalla oli myös yhdistykseni järjestötyöntekijä V. Lausuin ilmeisesti julkisesti jotain asiaan kuulumatonta, ja V pisti minut maihin. Maassa tunsin pyörrytystä, ja lausuin: "Olin ollut aikeissa sanoa jotain hauskaa tuon jatkoksi, mutta nyt se jää sitten tekemättä." Nousin ylös ja yritin lyödä V:tä. Lopetin kuitenkin pian.

Oikeassa elämässä pidän V:stä ja arvostan häntä eikä minulla ole minkäänlaisia kaunantunteita häntä kohtaan. Joten uneni synty on minulle mysteeri. Mitä V:n mukanaolo symbolisoi unessa?

Mietelmäni tms.: Ehtoollisen asetussanat kierrätettynä

Hoc est corpus meus. Hoc non est corpus tuus.

Ensimmäinen virke tässä on Jeesuksen ehtoollisen asetussanat latinaksi: "Tämä on minun ruumiini." Kun siihen liittää seuraavan virkkeen, niin mieleen voi tulla #metoo-kampanja, mutta vaikutelma on tahaton.

Uneni: Kehitin hienoja maamerkkejä Mousan, unelmieni maan, pääkaupunkiin

Tapaan poliittiset fantasiani sijoittaa kuvitteelliselle Mousa-nimiselle saarelle.

Näin vähän aikaa sitten sellaista unta, että olin Mousan vielä jonkin verran alkutekijöissään olevassa pääkaupungissa. Kehittelin päässäni suunnitelmaa siitä, mitä tärkeitä hienoja maamerkkejä sinne pitäisi pystyttää.

Ajattelin, että kaupunkiin pitäisi pystyttää New Yorkin Vapaudenpatsasta jossain määrin vastaava varsin korkea patsas. Ajattelin, että myös temppeli tuntemattomalle Jumalalle olisi hyvä pystyttää. Tiedättehän sen jutun, että apostoli Paavali oli Apostolien tekojen mukaan Ateenassa käydessään löytänyt alttarin, jossa luki "tuntemattomalle jumalalle"...

Jossain määrin olin epätyytyväinen tähän suunnitelmaani, mutta en keksinyt heti parempaakaan epiteettiä temppelille.

Lisäksi oli vielä joku muu tärkeä ajatelma, mutta olen unohtanut sen.

Unessani olin onnellinen.

Mietelmäni: Miksi monet yhdysvaltalaisista vihaavat liberalismia

Monet yhdysvaltalaisista vihaavat liberalismia siksi, että he vihaavat vapautta ja yksilöä.

Uneni: Kellaritila, jota kautta pääsi Tallinnaan

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Oli jokin erikoinen suurikokoinen kellaritila, joka oli ilmeisesti minun ja veljieni käytössä. Siellä oli myös yksi huone, jossa kummitteli. Jossain vaiheessa ihmettelin, että pääseekö tilan toiselta puolelta jonnekin. Kävi ilmi, että sieltä pääsi Tallinnaan. Kävin kaupungissa hetken aikaa patsastelemassa ja palasin sitten kiireen vilkkaa takaisin kellaritilaamme.

Unessa oli laajempiakin juoniympyröitä koskien sitä.

Uneni: Paljon hyvää sosiaalista elämää

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jossain paikassa, jossa oli paljon ihmisiä. Vietin sosiaalista elämää. Olin hyvin kiitollinen. Minulla oli kauhean hyvä itsetunto. Unessa oli myös eräs kauheasti kunnioittamani nainen.

Unessa myös kerroin muille Nicola Saccosta ja Bartolomeo Vanzettista. Nämä olivat kaksi italialaistaustaista anarkistia, jotka Yhdysvalloissa tuomittiin kuolemaan ryöstöstä ja murhasta vuonna 1927. Todisteet miehiä vastaan olivat kovin heppoisia, mutta miesten radikaalisuus sai tuomariston ja valamiehet kääntymään heitä vastaan, joten heidät tuomittiin. Kävi vähän samalla lailla kuin filosofi Sokrateelle.

Herättyäni unesta päässäni soi pitkään Joan Baezin kovin simppeli kappale Here's to you, Nicola and Bart. Sen sanat kuuluvat lyhykäisyydessään näin:

Here's to you, Nicola and Bart
Rest forever here in our hearts

The last and final moment is yours
That agony is your triumph

Täytyy myöntää, että tämä oli yksi kaikkien aikojen parhaimmista unistani.

PS. Jos ketään kiinnostaa, niin myöskin suhdettani anarkismiin avaan hieman blogikirjoituksessani Ajatuksiani sosialismista, työväenliikkeestä, Marxista ja marxilaisuudesta.

Uneni: Soitto yksiyksikakkoseen

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jonkin taloyhtiön parkkipaikalla. Jollekin miehelle oli sattunut jotain. Hänen autonsa paloi.

Kiskoin hänet pois autosta ja asetin istuvaan asentoon toista autoa vasten.

Jostain syystä en saanut soitettua hätänumeroon. Mieleeni juolahti semmoinen asia, että nyt oli jo toinen kerta, kun soitan samasta taloyhtiöstä jostain hätää kärsivästä ihmisestä sinne, ja poliisi saattaa pitää tätä epäilyttävänä seikkana.

Pian olin ko. taloyhtiön jossain asunnossa, jossa oli tuttuja. Siellä oli tuttu nainen S, jota pyysin soittamaan puolestani hätänumeroon.

Jossain vaiheessa sain tietää, ettei S ollutkaan muistanut soittaa. Päätimme sitten mennä parkkipaikalle ja soittaa sieltä. Tässä vaiheessa ei ollut enää varmaa, olisiko mies enää elossa.

Hieman yllättäen matka parkkipaikalle olikin pitkä emmekä unen aikana ehtineet päästä sinne asti.

En ihan kunnolla käsitä, että mistä tämä uneni oikein oli syntynyt. Jossain määrin se liittyy kyllä siihen, että keväällä olin joutunut soittamaan yhden tutun vanhan naisen puolesta hätänumeroon, mutta se ei mielestäni selitä koko unta.

Mietelmäni: Elämä ja maailmankaikkeus syvältä

Maailmankaikkeus on perverssi ilmiö, ja me elämme murheiden laaksossa. Juuri siksi elämästä kannattaakin pyrkiä nauttimaan. Mitä muuta tässä tilanteessa voi tehdä!?

Mietelmäni: Elämä ei kanna

Ihmisen tulee elää elämänsä jossain määrin kuin olisi viimeinen päivä. Sillä milloin tahansa voi menettää elämänsä tai jonkin itselleen tärkeän.

...
PS. 30.6.2020: Myöhemmin mieleeni tuli, että tässä ehdottamani ajatustapa on jossain määrin panikoiva. Miellyttävämpää ehkä olisi yksinkertaisesti olla kiitollinen siitä, mitä itsellä on.

Uneni: Kuvaannollinen isku vyön alle

Näin edellisenä yönä sellaista unta, joka kuvaannollisesti löi minua vyön alle.

Uni saattoi johtui itse valmistetusta juhannussimasta. Siitä aidosta ja alkuperäisestä Juhannussimasta pääset lukemaan enemmän täältä, toisella kielellä.

Uneni: Etruskinaisen luuranko

Olin nähnyt edeltävinä öinä melko lailla myönteisiä unia. Mutta sitten yhtenä yönä näin pelottavia unia. Yksi niistä oli tämäntapainen:

Olin jossain parin ihmisen kanssa. Meidän piti vältellä vaaroja ja kulkea varovaisesti. Meidän piti mennä johonkin vieressä olevaan juttuun, mutta löysimmekin siitä paikasta luurangon. Päättelin sen kuuluvan etruskinaiselle.

Herättyäni minä kyllä naureskelin sille, miten olinkin unessa osannut täydellä asiantuntemuksella päätellä, että luuranko oli naisen ja vieläpä etruskisellaisen. Vaikka pidän itseäni jonkinmoisena historianharrastajana, niin en minä sentään noin asiantunteva ole.

Uneni: En päässyt ulkomaanmatkalle, koska olin unohtanut yhtä sun toista tärkeää kotiini

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin lähdössä ulkomaille, ilmeisesti Itä-Aasiaan sukulaisteni kanssa. Olimme menossa lentoasemalle. Sitten tajusin, että en ollut ottanut mukaani sen enempää vaatteitani kuin lääkkeitänikään. Kysyin, että mihin aikaan lento lähtee. Kävi ilmi, etten millään ehtisi hakea unohtamiani tavaroita kotoa.

Unessa oikeastaan petyin suuresti unohdukseni johdosta, koska matka olisi ollut minulle aikamoinen juttu.

Uneni: En osannut vaihtaa paristoja 1G-puhelimeen

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Minulla oli ollut käytössä erittäin vanhan mallin puhelin suurin piirtein aikakautta 1G. Minun oli pitänyt soittaa jostain hyvin tärkeästä asiasta eräälle henkilölle, mutta en osannut vaihtaa laitteeseen paristoja. Mutta sitten kummisetäni, teknisesti hyvin taitava ihminen tosielämässäkin, tuli paikalle. Kerroin hänelle, mikä pulmani oli. Hän vaihtoi puolestani paristot puhelimeeni.

Tosielämässä olen itsekin jossain määrin teknisesti taitava. Sanotaan näin, että kykenen melkein silmät kiinni ja toinen käsi selän taakse sidottuna asentamaan tietokoneeseen Linux-käyttöjärjestelmän, ja sen tehtyäni kun olen saanut tietää, että koneeseen pitäisi saada Windowskin, osaan asentaa sen kiintolevyn juureen.

Unissani on ihan tavallista, että hallussani olevat kännykät ovat mahdottomia käyttää. Mutta tällaista unta en ole koskaan aikaisemmin kyllä nähnyt, että kännykästä olisivat paristot lopussa enkä osaisi vaihtaa niitä siihen.

Mitä tulee kummisetääni, niin hän on harjoittanut kotiväkensä kanssa viime viikkojen ajan sopivaa eristäytymispolitiikkaa koronapandemian vuoksi. En ole nähnyt häntä aikoihin, kun yleensä näen häntä noin kerran kuussa.

Ja kyllä tänä koronarajoitusaikana omat patterit ovat jo vähän vähissä.

Uneni: Menin Israel-kahvilaan

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Menin johonkin Israel-kahvilaan. Siellä ei ollut vapaana pientä yksittäispöytää, johon olisin voinut asettua, vaan asetuin pitkän pöydän ääreen, jossa istui muitakin ihmisiä.

Päätin tilata jotakin. Ihmiset kahvilassa vaikuttivat mukavilta.

Proosarunoni: Fighting soldiers from the sky \ Fearless men who jump and die

Ensin pitkäaikainen päivästä toiseen jatkuva rääkki. Erinomainen fyysinen kunto pitää olla, mutta myös henkistä kanttia tarvitaan, erityisen paljon. Moni putoaa kesken "kurssituksen". Parhaat menevät jatkoon.

Parhaista parhaat. Itse asiassa tiedän yhden tällaisen ihmisen. On luontojaan kuin Jeesus, luottamusta herättävä mies.

Moni tavallinen ihminen joutuu olemaan oman elämänsä erikoisjoukkojen jäsen.

Erikoisjoukkojen kokelaat saavat korkeimman kruununsa jo jonkun harvan päivän mittaisen testauksen jälkeen. Me muut joudumme rämpimään siinä koko elämämme.

Ystäväni Virpi oli antanut minulle jokin aika sitten tarvittavan herätteen tämän runon kirjoittamista varten.

PS. Otsikossa näkyvä värssynpätkä on Barry Sadlerin kappaleesta Ballad of the Green Berets.

Uneni: Kapselissa avaruuteen

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että minut ja vanhin pikkuveljeni oltiin aikeissa ampua jossakin kapselissa avaruuteen. Ei siinä muuten mitään, mutta kapselissa ei ollut elossapitojärjestelmiä. Minua pelotti kauheasti. Olin kauhuissani. Kuitenkaan tarkoituksena ei ollut tappaa meitä, vaan avaruudessa kapselimme oli tarkoitus telakoitua johonkin avaruusasemaan.

Avaruusuneni ovat tavallisimmin pahimpia näkemistäni unista, jostain syystä. Jos joskus näen suhteellisen miellyttävän avaruusunen, niin todennäköisesti se liittyy jollakin lailla arvostamaani scifisarjaan Babylon 5.

Huomioitavaa unessa on myöskin se, että kapseli, jossa meidät oli tarkoitus pistää avaruuteen oli ilman moottoreita. 150 vuotta sitten ranskalainen kirjailija Jules Verne oli julkaissut kaksiosaisen romaanin, jossa kolme seikkailijaa ammutaan asuttavassa ammuksessa avaruuteen. Romaani oli sikäli epärealistinen, että ihmisruumis ei kestäisi suunnatonta kiihtyvyyttä, joka tarvittaisiin, kun ammutaan tykinammus avaruuteen asti pumpuliruudin avulla. Verne oli nerokas tieteiskirjailija, mutta tässä asiassa hän erehtyi pahasti. Silti hänen romaaninsa innoitti sadan vuoden ajan monia avaruusmatkoista haaveilevia. Ja näin melko monta vuotta romaanin lukemisen jälkeen se tuli tällä tavalla minunkin uniini.

Uneni: James Bondina (tms.)

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin salainen agentti. Minut oli määrätty lomalle, mutta päätin olla tottelematta. Joku tietämäni nainen oli mennyt käytävällä kohti jotain suurlähetystöä. Ajattelin tuppautua sinne itse myöhemmin. Aivan minun edessäni kulki samaan suuntaan maamme pääministeri. Kuljin siten, että tämä toimisi näkösuojana, ettei edellä kulkeva nainen näkisi minua.

Pääministeri kääntyi käytävältä vasemmalle ja minä seurasin perässä. Hän huomasi minut. Aikomukseni oli pistää itseni työ- ja edustuskuntoon ja mennä sinne suurlähetystöön. Pääministeri vaati minulta selitystä läsnäololleni.

Uneni: Tapasin NCIS-sarjasta tutun Mark Harmonin

Näin jokin aika sitten yhtenä yönä melko monipuolisen unisikermän. On vaikea sanoa, oliko kyseessä yhtenäinen uni vaiko kaksi erillistä unta. Tällainen se joka tapauksessa oli:

Olin jossain musiikinesittämisjutussa juontajana. Minulla oli kitara matkassa. Näppäilin sitä kerran väärään aikaan, ja yksi paikallaolijoista, joka muuten sattui olemaan entinen koulutoverini (jota en ole nähnyt kouluaikojen jälkeen), moitti minua huonosta kitarankäytöstäni. Päätin jättää kitarannäppäilemisen kotiinpaluuni jälkeiseen aikaan. Jännä, että kitarateema toistuu unissani.

Jostain syystä menin sitten käymään jossakin muualla jonkin tärkeähkön asian vuoksi. Taisin olla Neuvostoliitossa. Äkkiä huomasin, että minulla on kiire takaisin juontamaan, sillä soitettava kappale alkoi kohta olla lopussa. Periaatteessa olin vain lyhyen matkan päässä musiikkitapahtumastani, mutta uni sotki asiat niin, että matkasta sinne tuli huomattavan paljon pitempi.

Mm. minun piti kelkalla laskea Neuvostoliitossa jollain kaupunkiseudulla päästäkseni lähemmäksi päämäärääni. Ja kotikaupunginosani Vantaan Pähkinärinne jotenkin sekoittui johonkin Neuvostoliiton tai neuvosto-Venäjän historian asiaan. En tietenkään päässyt ajoissa musiikkitapahtumaani. En päässyt sinne ollenkaan.

Jossain vaiheessa uniani tapasin NCIS-sarjan primus motorin, kenttäagenttipomo Leroy Jethro Gibbsiä esittävän Mark Harmonin. Ja unessa hän oli vielä vanha Mark Harmon kuten hän on ollut sarjassa eikä nuori Mark Harmon, kuten hän olisi ollut Neuvostoliiton ollessa vielä olemassa. Unessa olin siis edelleen Neuvostoliitossa. Pientä anakronismia havaittavissa.

NCIS on ollut aikaisemmin minulle tärkeä sarja, vaikkakaan en enää viime aikoina ole sitä ahkerasti seurannut.

Sanoin unessa Mark Harmonille "I am a great fan of yours" eli ilmaisin olevani hänen suuri faninsa. Kerroin hänelle vielä nimeni. Hän nyökkäsi kevyesti. Tosiasiassa en ole ollut koskaan mikään miehen superfani, mutta olen arvostanut hänen hahmoaan ja roolisuoritustaan NICS-sarjassa. Unessa Harmon jostakin yhteydestä vielä tiesi minut.

Ja sitten oli jokin Neuvostoliiton historiaan liittyvä spektaakkeli, johon kuului myös hologrammeja. Yleisö piti niitä hienona osana esitystä. Lopulta esitys loppui, ja porukka lähti menemään kuka minnekin. Oli alkanut jo hämärtää. Mark Harmonkin lähti menemään. Huomasin tiputtaneeni toisen hanskoistani spektaakkelin pitopaikalle ja lähdin etsimään sitä. En kuitenkaan löytänyt sitä, joten tipautin toisenkin hanskoistani maahan. Mitä sitä yhdellä hanskalla tekee!

Mark Harmon oli ehtinyt tällä välin mennä menojaan, mikä harmitti minua. Oli pimeä, ja viimeiset ihmiset olivat jo lähtemässä paikalta autoilla. Minulla ei ollut autokyytiä. Neuvostoliitossa virkamiehetkin lähtivät mielellään kotiin aikaisemmin mieluummin kuin myöhemmin, tai siis ainakin tässä unessa. Yritin viittoilla saadakseni autokyydin, mutta en saanut. Jotkut autoista olivat kummallisia. Kuten eräs ylipitkä limusiini, joka oli maalattu levein vinossa olevin punaisin, valkoisin ja sinisin raidoin.

Mutta sitten huomasin omituisenmallisen asuntoauton tms., jossa näkyi olevan Mark Harmon jonkun miehen kanssa. Onnistuin hyppäämään auton kyytiin. Harmonin toveri oli joku venäläinen mies, josta hän sanoi, että tästä tulisi hyvä ääninäyttelijä.

Olen tavannut aina välillä nähdä unta hanskojen hukkaamisesta. Takavuosina minulle itse asiassa kävi useammin oikeastikin sellaista.

Mutta ikävä, että unisikermässäni en saanut mahdollisuutta keskustella esim. jonkun kommunistipampun kanssa yhteiskuntajärjestelmien paremmuudesta. "Neuvostoliitto" oli unessa pelkästään sen tapahtumapaikka.

Jälkeenpäin minulle tuli mieleen sellainen tulkinta, että Neuvostoliitto unessa liittyi nykyisiin koronapandemiarajoituksiin. Neuvostoliittohan oli ollut yhteiskunnallisten rajoitusten Mekka.

PS. Puolitoista vuotta sitten olin muuten nähnyt unen, jossa piilevänä esiintyi näyttelijä Harrison Ford. Ei ehkä mikään ihme, että yksi entinen tuttuni, josta käytän nimitystä Vitus Pullo, oli tavannut nimittää minua Tom DiNozzoksi.

...

PS. 9.8.2022: Loput henkilökohtaisaiheiset kitarauneni seuraavien linkkien takana: Pakko oppia soittamaan kitaraa (27.4.2020), Taas kitaraa rämpyttelemässä (12.7.2020) ja Päätin ryhtyä opettelemaan kitaransoittoa (8.7.2022).

Uneni: Pakko oppia soittamaan kitaraa

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että minuun oli iskenyt pakottava tarve oppia soittamaan kitaraa.

Uni voi liittyä siihen, että pienenä ollessani musiikkiluokalla jonkin aikaa opiskelin viulunsoittoa, mutta en jaksanut harrastaa sitä kovin pitkään, koska minusta oli inhottavaa polkupyörän tarakalla jatkuvasti raahata viulua koululle.

Tavallaan minua on myöhemmin inhottanut se, että jätin soittoharrastukseni kesken.

Lasten viuluni on hallussani edelleen. Se lojuu kirjahyllyni päällä.

Uneni liittyy siihenkin, että yhdistykseni paikallisessa toimipisteessä oli viime ajat ennen koronasulkua toiminut kitaran soiton opetusryhmä. En ollut itse osallistunut siihen, mutta yksi kavereistani oli. Ja hän oli sitten kahden muun kaverini kanssa aina välillä virka-ajan ulkopuolella harjoitellut soittamista.

...
PS. 9.8.2022: Loput henkilökohtaisaiheiset kitarauneni seuraavien linkkien takana:  Tapasin NCIS-sarjasta tutun Mark Harmonin (1.5.2020), Taas kitaraa rämpyttelemässä (12.7.2020) ja Päätin ryhtyä opettelemaan kitaransoittoa (8.7.2022).

Uneni: Latvian puolustusvoimien perustajana

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Latvia oli juuri itsenäistynyt tai itsenäistymässä. Ehdotin tietyille päättäville ihmisille, että minä voisin ryhtyä järjestelemään heidän maalleen puolustusvoimia. Ehdotukseni hyväksyttiin. Ehdotin myös, että Latvian uusien puolustusvoimien sotilaiden univormun tulisi olla väriltään vaaleanharmaansininen.

Mitä tulee tuohon univormun väritykseen, niin siitä tulee minulle mieleen sellainen, että kun viime vuodet talvi- ja välikauden vaatetukseni on ollut kauttaaltaan musta, niin jossain vaiheessa olin miettinyt, että "väritykseni" voisi yhtä hyvin olla myös harmaansininen.

Ja mitä tulee Latviaan, niin minulla ei ole mitään erityisempää suhdetta maahan. Vain myötätuntoinen suhtautumiseni latvialaisten Neuvostoliiton miehitysvallan aikana kokemista kärsimyksistä.

Uneni: Näkymätön jättimäinen heinäsirkka

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jossain paikassa, jossa oli ihmisiä. Ulkosalla. Paikalla oli ihmisenkokoinen pitkälle näkymätön heinäsirkka. Heittelin sen päälle vihreitä puunlehtiä, jotka tarttuivat sen pintaan. Ja niin siitä tuli pikku hiljaa näkyvä, kun sillä oli näkyvä pinta lehtien ansiosta. Jatkoin lehtien heittelyä, vaikka tiesin, että sitten kun heinäsirkka on näkyvyyden suhteen "valmis", niin se varmaankin hyökkää jonkun ihmisen kimppuun. En ollut huolissani oman henkeni puolesta.

Uneni: Koirani kanssa lenkillä Varistonniityllä

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin mennyt koirani Elmeri Kärnän (kuoli vuonna 2009) kanssa Varistonniitylle lenkille. Suunnittelin tekeväni siellä monipuolisen lenkin hänen kanssaan. Lammekkeen vieressä olevalla kumpareella oli epätyypillisesti jonkinlaista kasvustoa. Lisäksi paikalla oli omituista kyllä jonkin verran auringonottajia sekä telttailijoita.

Jossain vaiheessa unta koirani olikin muuttunut ei niin kauheasti ulkonäöltään itseään muistuttavaksi sekasikiöksi. Myöhemmin, kun olin unessa tietokoneen ääressä, niin näin ruudulla kuvan melko lailla normaalin näköisestä koirasta. Tämä sai minut rauhoittumaan.

Herättyäni mieleeni tuli se, että uneni liittyy siihen, että koirani on ollut kuolleena yli kymmenen vuoden ajan. Ja nyt kun olemme eläneet tätä koronaviruskaranteeniaikaa, niin olen tavanomaista enemmän ollut mukana lenkittämässä siivoaja-ystäväni Virpin koiraa, nuorta mustaa saksanpaimenkoiraa Gimmaa. Minusta uneni sanoi minulle, että Elmeri on ollut vainaja jo hyvän aikaa, ja nyt on sitten Gimma, jonka kanssa voin tänä päivänä lenkkeillä ja kaveerata. Unessani tietokoneen ruudilla näkynyt kuva koirasta itse asiassa muistutti ulkonäöltään enemmän saksanpaimenkoiraa kuin Elmeriä.

PS. Jos ketään kiinnostaa, niin kansainvälinen sana "karanteeni" tulee italiankielisestä ilmaisusta "quaranta giorni", joka merkitsee neljääkymmentä päivää. Neljäkymmentä päivää oli alun perin ollut ruttokaranteenin kesto.

Uneni: Me sankarit aseinemme, mehiläiset ja synkronisiteetti

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Minä ja eräs toinen sankari jouduimme lähtemään hoitamaan tärkeää hommaa. Minulla oli jo kädessäni revolverini, mutta otin mukaan myös Winchester-makasiinikiväärini.

Pian törmäsimme mehiläisiin. Toverini totesi, että hän aikoo ryhtyä mehiläisten kuninkaaksi. Ajattelin, että hän joutuu sitten opettelemaan mehiläisten kielen. Päähäni ei kuitenkaan pälkähtänyt sitä, että hänen olisi vaikea muuttua mehiläiseksi.

Herättyäni ollessani suorittamassa aamutoimiani pelästyin kauheasti pesuhuoneen peilin edessä, kun oikeasta sieraimestani näytti kurkistavan hyönteinen. Mutta kyse olikin vain huonosti suoritetusta nenän niistämisestä, josta oli jäänyt hieman ylimääräistä ainetta roikkumaan jossain määrin nenäreiän ulkopuolelle.

Otsikon sanasta synkronisiteetti: kyseessä on Wikipedian ja oman muistini mukaan "psykiatri C. G. Jungin luoma käsite, joka tarkoittaa merkitsevää yhteensattumaa. Se viittaa tilanteisiin, joissa kaksi tai useampi toisiinsa näennäisesti liittymätöntä asiaa tapahtuu rinnakkain. Tapahtumilla ei ole kausaalista yhteyttä, mutta niitä yhdistää symbolinen merkitys".

Uneni: Olin periaatteessa gangsteri

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jonkin sortin gangsteri. Samoin oli eräs tosielämän tuttuni, vanhempi herrasmies V, jota kuitenkin olen harvoin tavannut. Unessa tapasin tämän. Tein unessa valehyökkäyksen V:n suuntaan näyttääkseni, miten helppo hänet olisi murhata.

Totesin hänelle kuitenkin, että minua ei voi lahjoa tappamaan ketään. "Olen lahjomaton", sanoin. Mutta sitten rupesin miettimään, että josko olisi sittenkin jotain, millä minut saisi lahjottua. Jokin minulle tarpeeksi tärkeä asia.

Uneni: Halusin saada yhteyden vanhempiini

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Halusin saada yhteyden vanhempiini, mutta nämä olivat Pakistanissa. Kummisetäni K. kuitenkin kertoi minulle, mistä numerosta heidät tavoittaa. Kyseessä oli hotellin numero. Mutta mietin sitten, että mitäs jos he ovat jo lähteneet jatkamaan matkaa.

Unessa ei ollut ilmeisesti keksitty sellaista asiaa kuin kännykät.

Vanhempani ovat tosielämässä olleet kuolleita jo noin 13 vuoden ajan.

Uneni: Sain omituisen poliittisen ajatuksen

Sain jokin aika sitten unessani sellaisen ajatuksen, että mitä jos hylkäisin kokonaisuudessaan populismin ja ryhtyisin peruskonservatiiviksi.

Unessa koin ajatuksen saatuani myös lievää hätää, koska ajatuksesta tuli minulle mieleeni se, millaisena Sininen tulevaisuus -niminen poliittinen ryhmittymä oli halunnut itsensä esittää.

Mietelmäni: Silver wings upon their chest

Olla oman elämänsä erikoisjoukkojen jäsen.

Keksin tämän "viisauden" joskus vuonna 2019. Yhden hyvän kaverini mielestä se ei ole läheskään yhtä hyvä sanonta kuin tämä mietelmäni.

Asiaan liittyen takavuosina katsoin yhdysvaltalaista fiktiivistä tv-sarjaa The Unit, joka kertoi erikoisjoukkojen porukasta. En ole mikään Yhdysvaltain sotaseikkailujen suurin fani, mutta tavallaan kunnioitan erikoisjoukoissa tavattavaa omistautumista asialle ja ammatille ja sotilaallista pätevyyttä mukaan lukien omilla aivoilla ajattelu. Minulla ei koskaan elämäni aikana ole ollut vastaavanlaista henkistä kanttia, mitä noissa hommissa vaaditaan ja tarvitaan.

Näin kuitenkin yli kaksi vuotta sitten unen, jossa olin yhdysvaltalaisissa erikoisjoukoissa.

Otsikon englanninkielinen tekstinpätkä tulee Yhdysvaltain Vihreissä bareteissa palvelleen Barry Sadlerin musiikkikappaleesta The Ballad of the Green Berets.

Sadlerin kappale julkaistui vuonna 1966. Kappale oli soittolistoilla viiden viikon ajan suosikkina ylittäen jopa Rolling Stonesin, Beatlesin ja the Mamas and the Papasin. Tämän jälkeen vasta alkoi Vietnamin sodan suosio laskemaan Yhdysvalloissa.

Mies jätti Vihreät baretit vuonna 1967. Hän tuhlasi muusikonuralla tekemänsä rahat.

Hän myös ampui toista lauluntekijää päähän naisen vuoksi, mutta ei joutunut viettämään 28 päivää pitempää aikaa vankilassa.

Tämän jälkeen mies yritti kirjoittaa romaaneja.

1980-luvulla hän antoi lääketieteellistä apua siviileille Guatemalassa.

Hän kuoli myöhemmin Nashvillessä sen jälkeen, kun oli joutunut päähänampumisen uhriksi Guatemalan pääkaupungissa vuonna 1989.

...
PS. 11.5.2020: Erikoisjoukkoihin liittyy myös tämä myöhemmin epäriimittelemäni runo.

Uneni: Olin pitkäaikainen tekninen harjoittelija

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että olin jossain firmassa pitkäaikaisena teknisenä harjoittelijana. Siinä oli kyse siitä, että pätevöityminen vaati aina vuosien työn harjoittelijana. Olin unessa muuten varsin tyytyväinen asiantilaan, mutta sitten kun eräs henkilö alkoi tentata minulta teknisiä kysymyksiä, niin alkoi tuntua ahdistavalta.

On minulla tosielämässäni ainakin pieni pätevyys tietotekniikka-alalle.

Uneni: Olin kuollut

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin joidenkin ihmisten kanssa liikkeellä. Olimme bussissa tai junassa, ja paikalla oli myös vihamielisiä ihmisiä. Pääsimme kuitenkin seisakkeella kunnialla ulos.

Hukkasin kuitenkin toverini lähtemällä seuraamaan toista ihmistä. Vaikka tämä vain käveli, ja minä olen itse nopea kävelijä, en päässyt hänen kantaansa. Hänellä oli jonkinlainen pitkä vaatekappale kiedottuna ympärilleen, ja tartuin siihen. Mutta se purkaantui hänen ympäriltään.

Huomasin, etten kyennyt vuorovaikuttamaan ihmisten kanssa. Mutta siinä oli sitten pari henkilöä, joiden kanssa pystyin vuorovaikuttamaan. Nämä olivat kuolleita. Olin itsekin kuollut.

Tämä uni kyllä riipi herättyäni selkäpiitä. Uneni voi liittyä koronavirukseen ja siitä aiheutuneeseen elämän seisahtumiseen, ja se voi liittyä myös mummini äskettäiseen kuolemaan.

Vähemmässä määrin, jos ollenkaan, lienee uneni syntyyn vaikuttanut se, että olin juuri ollut lukemassa Cthulhu-mytologian luoneen H. P. Lovecraftin kauhufantasianovelleja noin sadan vuoden takaa.

...
PS. Ja niin oli käynyt, että myöhemmin julkaisin nk. pääblogissani näin otsikoidun tekstin: Kirja-arvio: H. P. Lovecraft: Varjo Innsmouthin yllä.

Uneni: Miten päästä pois Helsingistä

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että olin Helsingissä, ja minun piti päästä pois sieltä. Mutta joka paikassa oli vaikeastikiivettäviä aitoja tai muita esteitä, jotka estivät poispääsyn. Tapasin jossain vaiheessa unta toisen Helsingistä poispyrkijän. Mutta emme edelleenkään löytäneet tietämme ulos Helsingistä.

Myöhempi PS. 20.3.2020: Uni saattaapi liittyä siihen, että samasta päivästä alkaen, jolloin näin uneni, yhdistykseni oli pysyvämmin suljettuna koronavirusepidemian vuoksi. Ja kun kerho on ollut minulle hyvä sosiaalisen elämän keskus ja olohuoneen jatke, niin sulkimeno oli suuri isku minulle. Puhumattakaan siitä, että kerho oli aina arkipäivisin tarjonnut neljä euroa maksavan maittavan ja suhteellisen terveellisen lounaan. Tiettävästi kukaan yhdistysläisistä ei ollut vielä sairastunut koronaan, mutta varmuus tietysti aina paras.

Uneni: Yhdysvaltain poliisin takaa-ajamana

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

En ole ikinä ollut kova varastelemaan mitään. Mutta unessa syyllistyin Yhdysvalloissa näpistykseen, ja sitten poliisit alkoivat ajaa minua takaa. Jossain oli joku vartioitu laitos, jonka vartijaa onnistuin jallittamaan, joten pääsin alueelle. Menin johonkin huoneistoon. Mutta pian poliisi jo tuli ovesta sisään. Luultavasti käyttäydyin rauhallisesti ja ennakoitavasti, mikä esti poliisia vahingossa ampumasta minua.

Luultavasti Yhdysvallat ei ole sellainen maa, jossa kannattaisi joutua poliisin takaa-ajamaksi. Joten miksi ihmeessä syyllistyin näpistykseen Yhdysvalloissa!!? Mutta virkistävää unessa oli sentään se, että luultavasti ensimmäistä kertaa elämässäni olin unessani Yhdysvalloissa. Olisi kiva nähdä enemmänkin matkailu-unia.

Ja sitten pitää kysyä vielä sekin, että mikä idea oli minulta mennä sinne vartioituun laitokseen.

Uneni: Kenttä täynnä lentämiskelpoisia lentokoneita

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jollain kentällä, joka oli täynnä lentämiskelpoisia lentokoneita. Ja tarinaan kuului se, että nämä kaikki olivat varsin helppokäyttöisiä. Lentokoneita oli monenlaisia.

Silmäni kiinnittyi sitten suurin piirtein polkupyörän kokoiseen poljettavaan lentokoneeseen. Päätin kokeilla ensin sitä.

Poljin ja poljin, mutten päässyt ilmaan. Lopetin sitten polkemisen.

...Minun olisi kannattanut mennä heti jollekin sellaiselle lentokoneelle, joka ei toiminut polkuvoimalla. Nyt jäi kokematta sekin.

Uneni mielestäni liittyy siihen, että olin jokin aika sitten käynyt Vantaalla sijaitsevassa Ilmailumuseossa. Kaiken muun ohella sieltä löytyi (tällä kertaa) toimiva Draken-simulaattori, jolla en kuitenkaan päässyt lentämään, koska jononmuodostus.

Ja siihen, että lentokoneet ovat olleet minulle aina tärkeitä. Isäni oli lentokonemekaanikko Finnairilla (ja myöhemmin lentävä mekaanikko). Arvostan Suomen ilmavoimien vertaansa vailla olevaa panosta viime sodissamme. Lisäksi tunnen elämäkerrallisia kirjoja suomalaisista sotalentäjistä kirjoittavan Jukka Piipposen.

PS. 10.4.2020: Unen aiheeseen liittyy osaltaan myös myöhempi blogimerkintäni Koronavirus ja minä.

PS. 31.7.2020: Unen aiheeseen liittyy myös tämä myöhempi blogimerkintäni nk. pääblogissani.

Uneni: Pösähtävä keko ruutia

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että olin jossain huoneistossa, jossa oli muitakin ihmisiä. Joku oli kasannut pöydälle isokokoisehkon keon mustaaruutia. Olin suhteellisen lähellä sitä, kun joku sytytti sen. Siinä tuli sellainen "mikä maa, mikä valuutta?" -olo, kun ruuti pösähti. Menin hieman mukkelis makkelis ja pyörälle päästäni.

Mietelmäni: Partalapsien harteilla on herraus

Partalapset on meille annettu. Heidän harteillaan on herraus.

Mm. tällaista tulin itse lausuneeksi Ryppy & Reikä -sarjakuvablogissa 26.2.2020 julkaistun sarjakuvanpätkän Hassan saapuu Suomeen lukijakommenteissa.

Uneni: Menin Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalvelukseen

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin menossa jumalanpalvelukseen. Olin ilmeisesti lievästi myöhässä, ja siksi Vapaakirkon pastori veti edestäni kirkon oven kiinni. Mutta vieressä olikin onneksi Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalvelustila, ja pääsin sinne.

Vastaanotto seurakunnassa oli lämmin. Tervetulojuomaksi sai ottaa mehua ja vettä. Taisin ottaa kumpaakin.

Oikeassa elämässä en ole aikeissa ruveta käymään Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa. Mutta uneni liittyy varmaankin siihen, että huolimatta nykyisestä uskonnottomuudestani (tätä linkkiä klikkaamalla pääset lukemaan tekstini koko hengellisen elämäni historiasta) suhteellinen ateismini näyttää vieneen minut paradoksaalisesti lähemmäksi Jumalaa. Sama juttu varmaan kuin nuorilla hindumiehillä, jotka henkistyvät katsellessaan pornahtavia temppelikoristeita.

En oleta, että Kristuksen sovitustyön takana todella olisi Jumala, vaan olen ajatellut kyseessä olevan psykologisen ilmiön, mutta arvostan itse asiassa suuresti sitä, mitä oletettu Jumala näyttää tehneen ihmiskunnan hyväksi keksiessään omasta "päästään" Kristuksen sovitustyön. Nerokasta suorastaan!

Ja vielä Suomen vapaakirkosta sanoisin, että minulla ei tosiasiassa ole sen kummemmin antipatiaa sitä kuin Suomen virallista evankelisluterilaista kirkkoakaan kohtaan. Ja jos ketään kiinnostaa, niin olin kaksikymmentä vuotta sitten joidenkin vuosien ajan jopa Suomen vapaakirkon jäsen. Ja joskus aikaisemmin olin ollut hyvän aikaa taas Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Näissä kahdessa kirkossa on ainakin se hyvä puoli, että niissä ymmärretään hyvin Kristuksen sovitustyö...

...

PS. 22.12.2021: Laitetaan tämä tänne, eli aiheeseen liittyen pieni päivitys. Oi, katso: Sydän täynnä kiitollisuutta jylisen, eli taas yksi melko outo blogimerkintä.

Uneni: Tuomiolla ajatusrikoksesta

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että oli oikeudenkäynti, jossa olin syytettynä jostakin, luultavasti ajatusrikoksesta. Ilmeisesti kyseessä oli yhdysvaltalaistyyppinen valamiesoikeudenkäynti, sillä onnistuin esiintymään istunnossa itseni kannalta epäedullisesti, ja tämä vaikutti siihen, että minut sitten tuomittiin syylliseksi. Ja ei sitten muuta kuin seuraavalle portaalle eli vetoomustuomioistuimeen...

Unta oikeudessa syytettynä olemisesta en ollutkaan aikaisemmin nähnyt.

Olen oikeassa elämässä luultavasti itse liian tuntematon joutuakseni kovin helposti valtakunnansyyttäjänviraston syyniin, mutta luultavasti minunkin blogeistani löytyisi jonkin verran sellaista tuhmaa tavaraa, joka voisi ainakin periaatteessa kiinnostaa sitä.

Olenkin nk. pääblogissani käyttänyt viime aikoina seuraavia aihetunnisteita:

kiihottaminen
uskonrauha
Mika Illman

Jos joku ei tiedä, kuka Mika Illman on, niin hän toimi joitakin vuosia sitten valtakunnansyyttäjänä. Hänen ollessaan virassa Jussi Halla-ahoon (joka ei silloin vielä ollut Perussuomalaisten puheenjohtaja) valtakunnansyyttäjänvirasto käytti paljon aikaa. Illman määräsi poliisin jopa syynäämään Halliksen koko siihenastisen blogituotannon. Mutta uskoisin, että kielitieteellinen tuotanto jätettiin syynäämisen ulkopuolelle. Ja vuonna 2010  Korkein oikeus lopulta tuomitsi Halliksen sananvapauden käytöstä sakkotuomioon. Jiri Kerosen vanhasta blogista löytyy edelleenkin Kerosen omalla tietopuolisella saatetekstillä varustettuna ko. Halla-ahon kirjoitus 'Muutama täky Illmanin Mikalle', jonka vuoksi Hallis tuli tuomituksi oikeudessa.

Runoni: Lohikäärmeet

Ne tupruttavat,
ronskevat,
tuli väikkyy
väikkymistään
Savu vie näyn –
kuin mustaruutia
käytettäisiin
Hajunsa on paha,
ja taistelukenttä
pimennossa
Lohikäärmeiden kokoontuminen

Kun Karjala on saatu takaisin, niin
minäkin sellainen olen oleva

Ja, oi, katso: 18.2.2020 minä tämän kirjoitin. Aihe oli kyllä mielessä väikkynyt pitempäänkin.

Uneni: Ei lähisukulaisten kahvitus, vaan hoitoa

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jossain paikassa joidenkin lähisukulaisteni kanssa. Tarkoitus oli nauttia kahvit yhdessä ulkosalla pöydän ääressä.

Mutta minulla oli virtsahätää. Ja tässä vaiheessa olimmekin paikan, jota kutsun mummilaksi, tontilla. Jostain syystä en viitsinyt pimpottaa kummieni ovikelloa, vaan lähdin kiertämään taloa siinä toivossa, että löytäisin toisen virtsaamiseen soveltuvan paikan. Löysin jostain oven, ja oi, katso: siellä olikin jokin hoitopaikka, ja minulle oli varattu siellä hoitojakso. Mietin, että kun oli jäänyt kahvi vielä toistaiseksi ottamatta, niin tulisiko hoitaja kanssani sinne minun ja sukulaisteni pöydän ääreen.

Mummila-nimisessä paikassa on asunut isäni vanhempien lisäksi aina myös muita isovanhempieni sukulaisia. Ukkini oli kuollut jo vuonna 2005. Mummi on 2010-luvulta alkaen asunut hoitokodissa. Itse olin asunut mummilan talossa vanhempieni ja vanhemman pikkuveljeni kanssa peruskoulun toiselle luokalle asti. Ja mitä tulee tähän hoitoteemaan, niin olen itse ollut hoidossa vuosina 1990 ja 1991. Näen harvoin mutta kuitenkin joskus hoitoteemaisia unia.

...
PS. 21.4.2020. Ai niin. Olisi varmaan asiallista tarjota tässä linkki myöhemmin julkaisemaani blogimerkintään Mummini Elma.

Uneni: Taistelin kynällä

Noin jokin aika sitten sellaista unta, että taistelin kuulakärkikynällä jonkun naisen kanssa. Luulen uneni liittyvän siihen, että aina välillä tulen taitelleeksi sanan peistä parhaimman poliittisen vastustajani verkossa kanssa.

Runoni: Persuna syöksyn yöhön

Halla-aho asustaa synkässä kellarilaboratoriossaan
Hallitsevat tahot siitä aina järkyttyvät,
kun ei elä oikein,
normien mukaista elämää
Itse persuna syöksyn yöhön janoten raakaa, sykkivää ihmislihaa

Kirjoitin tämän runoni 12.1.2020 reaktiona erään kaverini Facebook-julkaisuun.

Uneni: Ihmiskunnalle vihamieliset robotit

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Maapallon ulkopuolelta peräisin olevat robotit olivat hyökänneet ihmiskunnan kimppuun.

Jossain vaiheessa unta minä ja eräät ihmiset törmäsimme robottien asutukseen, mutta nämä robotit eivät olleet vihamielisiä. Ihmiset olivat alun perin luoneet ne, mutta vihamielisten robottien hyökättyä ihmiset tällä alueella olivat kuolleet sukupuuttoon, ja paikalliset robotit olivat siitä pitäen joutuneet pärjäämään itsekseen.

Kerran minä ja jotkut muut ihmiset kuulimme jostain alikulusta tms. metallisehkoja askelten ääniä. Odotimme jännittyneinä, että mitä sieltä tulee näkyviin. Ja, oi, katso: vihamielinen robottihan se. Lähdimme pikapikaa karkuun.

Jossain vaiheessa unta olin sotilas, ja olin jonkin vieraan sotilasyksikön luona. Valitettavasti yksikkö joutui pian vaihtamaan maisemia eikä heillä ollut mahdollisuutta viedä minua oman yksikköni luokse, joten lähdin miehistönkuljetusautolla heidän mukanaan. Söimme autossa kenttäaterian. Eräs sotilaista varasti minulta hieman lihaa. Joku arvossa korkeampi siihen sanoi, että älä ota toisen ruokaa, sillä tämä tarvitsee itse kaiken ravinnon, mitä saa. Itse asiassa ajattelin antaa kyseiselle nälkäiselle yksilölle hieman perunaa, mutta päätin lopulta itse syödä sen, koska kaikki ruoasta saatava energia oli tosiaan tarpeen.

Olen ehkä pari kertaa liikaa katsonut The War of the Worlds -tv-sarjaa. Uneni tuntui herättyäni kuitenkin varsin vaikuttavalta. Sikälikin, että olin ihan hiessä.

Uneni: Anarkismia

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Jotkin ihmiset rakentelivat alusta asti yhteiskuntaa. Jossain vaiheessa tajusin, että nämähän tekevät sitä anarkismin mukaisesti.

Aiheeseen jossain määrin liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni Ajatuksiani sosialismista, työväenliikkeestä, Marxista ja marxilaisuudesta. Mainitsen tuossa kirjoituksessa anarkisminkin.

Mietelmäni: Syyllinen on elämä itse siihen

Elämässä on liikaa liikkuvia osia.

Tämä on mietelmä tai aforismi, jonka olen keksinyt joskus hyvin kauan aikaa sitten. En muista täsmällisesti ajankohtaa.

Koska eräs tuttuni on kehunut mietelmääni, päätin lopulta julkaista sen täällä.

Uneni: Hengailin erikoisjoukkojen kanssa

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että hengailin erikoisjoukkojen väen kanssa. Kaikenlaisia tuliaseita koettelin. Jossain vaiheessa, kun aloin huolestua tuliaseettoman taistelun taidoistani, niin kyselin, että voisivatko pari veitsitaistelueksperttiä opettaa minulle veitsitaistelua.