maanantai 30. syyskuuta 2024

Zulu

Rupesin katsomaan yhdestä suoratoistopalvelusta ikään kuin uusintana ikivihreää tositapahtumiin perustuvaa elokuvaa Zulu vuodelta 1964. Michael Caine näyttää siinä brittiupseerina aivan homolta.

Olen siis nähnyt tuon ennenkin joskus. Elokuvan tapahtumien keskiössä on Rorke's Drift -nimisellä paikkakunnalla sijaitseva ruotsalainen lähetysasema, jota joutuu puolustamaan vuonna 1879 pieni joukko brittisotilaita.

Zulut ovat vasta vähän aikaisemmin tehneet Isandlwana-vuoren luona selvää suurehkosta määrästä brittisotilaita.

Siitä huolimatta, että brittisotilailla oli ollut käytössään takaaladattavat modernit kiväärit, ja tykkejä ja kranaatinheittimiä, kun taas zuluilla oli ollut lähinnä vain perinteiset keihäät ja kilvet. Lisäksi joillakin zulusotureista toki oli kivääreitä, mutta ne edustivat enimmäkseen vanhempia tyyppejä, eivätkä zulut olleet saaneet kunnollista koulutusta niiden käyttämiseen. Ja toiseksi, zulujen piirissä oli yleistä ajatella niin, että kivääri on pelkurin ase, kun sillä voi ampua vihollissoturin kaukaa joutumatta odottamaan tämän kohtaamista lähitaistelussa.

Isandlwanan taistelukentältä zulut toki sitten varmaankin saivat modernia täydennystä kivääriaseistukseensa.

Olen jostain lukenut, että vaikka zulut olivat kohdelleet hengissä siitä yhteenotosta selvinneitä brittisotilaita melko raa'asti, niin heidän oli kuitenkin käsketty jättää rauhaan siviilit, minkä he tekivätkin ilmeisesti. Siinä sivussa zulusoturit kyllä päästivät menemään myös joukon brittijoukkoihin kuuluneita, joita he olivat luulleet siviileiksi, koska näillä oli yllään epätavallinen univormu eikä tavanomaista punaisella takilla varustettua.

Zulut ovat hieno ilmiö. Kansa oli osa pitkäaikaista bantukansojen kansainvaellusta. Zuluilla oli tehokas sotilaalinen organisaatio, vaikka heidän armeijansa olikin oikeastaan luonteeltaan väliaikainen miliisiarmeija. Zulusoturit olivat hyvin koulutettuja ja hyvin johdettuja, ja motivoituneita.

Zulut olivat historiallisesti juuri vähän ennen elokuvan tapahtumia vyöryneet eteläiseen Afrikkaan, jossa olivat karkottaneet, tappaneet, ryöstäneet, orjuuttaneet tai pakottaneet joukkoihinsa muita alueen uudehkoja bantukansoja. Puhumattakaan siitä, mitä zulut olivat tehneet alueen alkuperäisväestöille khoi- ja san-kansoille.

Zulujen täyden hallinnan esteenä olivat olleet enää vain britit ja hänen majesteettinsa, pitkäaikainen kuningatar Victoria.

Myöhemmin sitten hommaa seurasi alueella institutionaalinen valkoisten harjoittama ei-valkoisten sortaminen rodullisin perustein. Etelä-Afrikan tasavallan rotusortohallinto lopetettiin kuitenkin vuonna 1993 jKr. yleisten vaalien myötä.

perjantai 27. syyskuuta 2024

Uneni pyrkimisestä erään ihmisen tapaamiseen

Näin jokunen viikko sitten seuraavanlaista unta:

Olin mennyt tapaamaan jotakuta tuttua ihmistä ilmeisesti tämän kotiin johonkin sijaintiin, jossa oli rakennetun kulttuurin ohella luontoa runsaasti.

Aurinko oli kuitenkin menossa jo mailleen, ja mietin, että en taida löytää hämärässä poluilla kuljeskellen enää perille.

Päätin käyttää jalkapatikan sijaan sitten bussia. Mutta sen kanssa oli sitten isoa hämminkiä.

Lopulta päädyin lentokentälle. Päätin ostaa lipun lentokoneeseen. Sillä pääsisin sinne, minne olin menossa.

Mutta sitten törmäsinkin isääni, joka sai minut vakuuttuneeksi siitä, että voisin oikeastaan kulkea osan matkaa samassa bussissa hänen kanssaan löytääkseni perille.

Isäni ja äitini olivat molemmat kuolleet suhteellisen nuorina vuoden 2007 alkupuolella. Ensin meni äiti, ja kolmen kuukauden kuluttua isä.

keskiviikko 25. syyskuuta 2024

Salli numero se ja se lähti reissuun

Salli, 44 lähti lauantaina 7. syyskuuta Rodokselle. Salli lähti reissuun miehensä ja lapsensa kanssa, lisäksi seurueeseen kuului kuusi muuta henkilöä.

Reissu alkoi hyvin. Sunnuntaina matkaseura kävi syömässä ravintolassa. Osa porukasta söi pizzaa. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ensimmäinen henkilö seurueesta alkoi yhtäkkiä oksentamaan.

– Se tuli niin yllättäen, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Epäilimme ensin, oliko hän saanut ruokamyrkytyksen pizzasta, Salli kertoo.

Mutta tarina ei kerro, että oliko kyseessä ollut Salli I, Salli II, Salli III, Salli IV, Salli V, Salli VI, Salli VII, Salli X, Salli XI tai ne muulla tavoin nimetyt Sallit.

Asiasta oli kirjoittanut ennen minua Iltalehti. Mutta itse lisäsin tässä juttuun tuon viimeisen kappaleen Sallista ja Salleista.

Vuosia sitten olin yhden kaverini ja hänen silloisen vaimonsa kanssa katsonut kerran Sallia. Myöhemmin sain tietää, että hänen vaimonsa oli ruvennut oksentamaan autossa heidän ollessaan paluumatkallaan kotiinsa luotani.

lauantai 14. syyskuuta 2024

No ei se ollutkaan 10 kilometrin levyinen Maata kiertävälle radalle jumahtanut asteroidi

Upean Android-puhelimeni syötteeseen oli ilmaantunut äskettäin Tekniikan maailma -lehdessä julkaistu artikkeli 10 metrin kokoinen asteroidi jumahti Maata kiertävälle radalle.

Jotenkin silmieni nähdessä tuon uutisotsikon aivoni tajusivat sen väärin. Luulin hetken, että puhe oli 10 kilometrin eikä metrin levyisestä Maata kiertävälle radalle jumahtaneesta asteroidista. Ehdin ajatella: "Me kaikki kuolemme!"

perjantai 13. syyskuuta 2024

Kahdet resilienssit yksien hinnalla

Eilen torstaina 12.9.2024 olin osan yhdistykseni paikallisen toimipisteen kävijöistä kanssa viettämässä aikaa virka-ajan jälkeen paikallisessa hyvälaatuisessa ravintola S:ssä länsi-Vantaan Pähkinärinteessä. Se tapaa arkisin aueta vasta klo 15, toisin kuin paikalliset räkälänomaiset ravitsemusliikkeet.

Osa väestöstämme tilasi lastenpizzan. Toverimme rouva L oli aikoinaan saanut selville, että S myy lastenannoksia myös aikuisille ihmisille. Niiden voi sanoa olevan riittävänkokoisia annoksia useimmille aikuisväestöön kuuluville. Minusta on mukavaa, kun en joudu enää nykyään lähtemään ravintolasta kauppaan ja kotia kohti vatsani aivan täynnä ruokaa, olutta, vettä ja ilmaa.

Ravintola oli ehtinyt jo poistaa kesämenun ja kesäjuomalistan käytöstä.

Olin pyytänyt oman lastenpizzani, nimeltään Mulle ihan vähän, päällysteeksi mozzarellaa ja chorizoa. Osa meistä oli alkoholittomalla linjalla. Itse päätin tilata tuopillisen kausi-IPA-olutta hanasta. Yleensä en kyllä harrasta hanaoluita. Tavanomaisesti nautin noin yhden pullo-oluen S:lla. Olutvalikoima on siellä varsin riittävä.

Välillä oltiin jaeltu oluita keskenämme siten, että nautittiin useita erilaisia oluita, jotka jaettiin kukin osallistujille tasan. Jokainen sai tällöin kivasti maisteltavaa.

Sää oli melko täydellinen. Ei ollut liian kuuma eikä liian kylmä vaan juuri sopiva. Saattoi olla viimeinen terassipäivämme tänä Jeesuksen vuonna 2024.

Pöytämme ruokailijoista melkein jokainen oli jo ehtinyt syödä ruokansa loppuun, kun klo 16:n maissa kuului joukko teräviä ääniä, jotka tunnistimme laukausten ääniksi.

Hyvässä järjestyksessä painuimme sisätiloihin. Rouva L soitti baaritiskin tasalle ehdittyämme hätäkeskukseen, jossa sanottiin, että he ovat jo saaneet tiedon tästä ja että asia on hoidossa. Meitä kehotettiin pysymään sisätiloissa. L soitti myös yhdistyksen työntekijälle M:lle.

Minulle oli selvää, että piti mennä sisätiloihin turvaan ja toiseksi olla rauhallinen.

Melko pian poliisiautot ja ambulanssit, joista yksi oli erikoisambulanssi, kiitivät paikalle.

Me taas olimme menneet S:lla ruokailuosaston puolelle, kun meistä yhdellä oli vielä ruoka kesken. Asetuimme samaan pöytään, jota tapaamme käyttää silloin, kun ei ole terassikausi taikka -sää.

Meidän ravintolamme ja tapahtumapaikan välillä sijaitsi kauppakeskuksen päistään avoin välikäytävä, ja ovi ravintolaamme sijaitsi ja sijaitsee edelleen parkkipaikan puolella eli talon ulkoseinustalla.

M oli ollut ryhtymässä etäkokoustamaan kuullessaan kotiinsa laukausten äänet. Hän käväisi parvekkeellaan katsomassa, mitä ulkona tapahtuu. Lammaslammentien vieressä sijaitsevan pizzerian luona tai läheisyydessä oli loiskiehuntaa.

Osa entisen kukkakaupan tiloihin vasta perustetun uuden räkälän ulkotiloissa istuneista ihmisistä ei kuulemma ollut reagoinut mitenkään laukausten ääniin.

Myöhemmin kuulimme, että yksi kävijöistämme oli sattunut olemaan lähellä tapahtumapaikkaa noihin aikoihin. Itse asiassa tapahtunut oli kerännyt yleisöä turhan paljon paikan päälle, vaikka luulisi, että rikosteknisen tutkinnan helpottamiseksikin olisi kannattanut pysyä kaukana.

Meidän porukkamme pysyi tiiviisti ravintolassa odottaen turvallisempaa ajankohtaa poistua paikalta. Minä nautin pikku hiljaa olueni loppuun.

Lopulta yksi meidän porukastamme päätti, että hän lähtee kotiinsa "turvaan". Me muut vietimme vielä monta minuuttia sisätiloissa ennen kuin lähdimme ulos.

Yksi porukkaamme kuuluva olisi alun perin halunnut tavata ravintolan terassilla erään tuttunsa, jolla oli hänelle tuomisia, mutta tilanteen ottaen huomioon he päättivät, että on parempi jättää tapaaminen toiseen kertaan.

Poliisi oli ilmeisesti onnistunut varsin pian ottamaan epäillyn kiinni Helsingin Pirkkolassa.

Astuttiin ulos. Vasta samana päivänä remontin jälkeen uudelleen avatun räkälä A:n edessä oli poliisin mustamaija. Minä ja kaksi muuta meistä lähdimme käymään samassa kauppakeskuksessa sijaitsevassa ruokakaupassa silmät suurina.

Maito saattaa aiheuttaa minulle vatsaoireita nykyään. Ostin tapahtuman johdosta kaupasta kuitenkin muun ohella pullollisen kylmää caffe lattèa. Minulla ei ole tapana ostella sellaisia. Pieni printti ostoksen kyljessä oli sen verran pienellä, ja kontrasti oli siinä määrin huono, etten viitsinyt yrittää saada selvää siitä. Mutta koska siinä luki isommalla, että ei sisällä laktoosia, niin päättelin, että juoma saattaa muutenkin olla turvallinen upealle vatsalleni. Tosiasiassa kuitenkin ajattelin, että ei asialla nyt ole mitään väliä.

Kun lähdin kaupasta astellakseni kotiin ostoksineni räkälä A:n edessä ollut mustamaija oli jo ehtinyt poistua.

Miten asia vaikutti minuun. Se ainakin sai minut unohtamaan huoleni. Tämä oli erilaista eikä muistuttanut asioita, joista minä olen saanut traumoja. Ihmettelin itse asiassa, kuinka lunkisti saatoin suhtautua. Sain seuraavana yönä myös hyvin nukuttua. Seuraavana päivänä rasitti eniten se, että olin mennyt nukkumaan hieman yli puoli tuntia tavallista myöhemmin.

Ajattelin kuitenkin, että vähän isomman ajan kuluttua se voi iskeä tajuntaani lujemmin.

Mm. omalla Discord-palvelimellani käsiteltiin asiaa hieman illemmalla väkeni kesken.

Seuraavana päivänä 13.9.2024 asiaa käsiteltiin sitten yhdistykseni paikallisessa toimipisteessä. M:llä on mm. kriisityöntekijän koulutus, joten hän piti meille purkupalaverin.

Ilmeisesti uhri oli ollut etukäteen valittu. Hän ambulanssi-ihmisten alastomaksi riisumana käveli omin jaloin ulos käydäkseen paareille. Ja sitten sairaalaan.

Tänään 13.9. Ylen sivuilla oli julkaistunut uutisartikkeli Uutta tietoa Vantaan ampumavälikohtauksesta: Uhri edelleen sairaalahoidossa, osapuolet ulkomaalaistaustaisia.

Uutisartikkelissa kerrotaan, että käytetty ase oli ollut käsiase, eli kyse saattaa olla ollut niin pistoolityyppisestä kuin pitkästäkin aseesta, eli esim. kivääristä, rynnäkkökivääristä, konepistoolista taikka haulikosta. Ei sentään ollut kyseessä kenttätykki.

Lauantaina oloni oli jo normaali.

Tämän blogikirjoitukseni otsikkoon viitaten, Mieli ry:n sivuilla on tietopaketti resilienssistä, tuosta tärkeästä voimavarasta.

perjantai 6. syyskuuta 2024

Millaista sanallista paskaa hyväuskoiset idiootit voivat uskoa todeksi

Putin: "Kohteliaat vihreät miehet Krimillä eivät ole venäläisiä sotilaita."
Putin: "Venäjä ei hyökkää Ukrainaan."
Putin: "Venäjä ei ole sodassa, vaan kyseessä on sotilaallinen erikoisoperaatio."
Putin: "Kannatan Kamala Harrisia Yhdysvaltain presidentiksi."

PS. Oikeastaan olen tässä vain stilisoinut erästä eräällä tunnetuhkolla suomalaisella poliittisluontoisella keskustelupalstalla 6.9. Jeesuksen vuonna 2024 esitettyä lausuntoa.

keskiviikko 4. syyskuuta 2024

Demetrios I "Piirittäjä" (n. 336–283 eKr.)

Kuningas Demetrios I (n. 336–283 eKr.), lisänimeltään Poliorketes eli suomeksi Piirittäjä, oli makedonialaiskreikkalainen taitava sotilasjohtaja, joka oli yksi Aleksanteri Suuren perinnöstä kamppailevista hellenistisistä hallitsijoista. Hän oli saanut lisänimensä siitä, että hän oli kerran pitkällisesti piirittänyt Rodoksen kaupunkia, mutta ei ollut saanut sitä kuitenkaan valloitettua. Rodoslaiset olivat puolustautuneet niin merellä kuin maalla liian pitkään ja liian taitavasti. Nämä sitten kiitokseksi täpärästä pelastumisestaan sulattivat Demetrioksen jälkeensä jättämiin sotakoneisiin käytetyn metallin, ja kaksitoista vuotta myöhemmin siitä valmistui noin kolmekymmentä metriä korkea auringon jumala Heliosta esittävä patsas, Rhodoksen kolossi. Demetrios oli myös onnistunut kerran varsin suuressa uroteossa, nimittäin kauan lyömättömänä pidetyn Spartan armeijan lyömisessä taistelukentällä. Hän ei kuitenkaan päässyt hyödyntämään loistavaa voittoaan valloittamalla Spartan kaupungin, sillä kaksi muuta kuningasta olivat toisaalla alkaneet aiheuttaa hänelle harmia, joten hän joutui jättämään homman kesken. Ateenan kansankokous myöskin julisti hänet jossain välissä eläväksi jumalaksi. Demetrios Piirittäjää ovat ateenalaiset saattaneet kunnioittaa hymnillä, jossa on voinut olla seuraavanlaiset sanat:

    Muut jumalat ovat kaukana,
    Tai he eivät kuule meitä,
    Tai heitä ei ole olemassa,
    Tai he eivät piittaa meistä,
    Mutta Sinä olet täällä, näkyvissä,
    Et ole puuta etkä kiveä, vaan todellinen,
    Siispä rukoilemme Sinua.

Hymnin sanat ovat peräisin Jukka M. Heikkilän historiallisesta romaanista Sisilian prinsessa, jonka pääosassa on Lanassa-niminen historiallinen henkilö.

Demetrios Piirittäjä oli pioneeri sotatekniikan alalla. Hän kehitti piirityslaitteistoa ja maihinnousutekniikkaa.

Myöhemmin hän kuitenkin kuoli hieman etukäteisesti intensiivisen alkoholinkäyttönsä vuoksi. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun hän oli joutunut erään kilpailijansa vangiksi.

Myöskin Rodoksen kolossi, vaikka se ehdittiin tuntea yhtenä maailman seitsemästä ihmeestä, romahti vain joidenkin vuosien kuluttua valmistumisestaan. Sellaisia ne maanjäristykset usein ovat.