tiistai 7. joulukuuta 2021

Koko-gorilla (1971-2018)

Hanabiko, tuttavallisemmin Koko, oli läntistä tasankogorilla -lajia edustava naaraspuolinen ihmisapina. Nimi Hanabiko on japania ja tarkoittaa kirjaimellisesti "ilotulituksen lasta", joka ilmaisu viittaa hänen syntymäpäiväänsä.

Koko nimittäin syntyi Yhdysvaltain Kalifornian osavaltiossa San Franciscon eläintarhassa 4. heinäkuuta eli Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä vuonna 1971. Hänen biologinen äitinsä oli nimeltään Jacqueline ja isänsä Bwana.

Koko oli viideskymmenes vankeudessa syntynyt gorilla ja yksi ensimmäisistä biologisen äitinsä hyväksymistä gorillavauvoista vankeudessa. Yhden vuoden iässä Koko jouduttiin viemään eläintarhan sairaalaan henkeä uhkaavan sairauden vuoksi.

Francine "Penny" Patterson (s. 1947) ja Charles Pasternak hoitivat Kokoa osana Stanfordin yliopiston tutkimustaan. Koko lainattiin heille sillä ehdolla, että he viettäisivät tämän kanssa ainakin neljä vuotta elämästään. Lopulta kävi niin, että Koko jäi Pattersonin huomaan Gorilla Foundationin tukemana. Patterson oli perustanut säätiön tukemaan gorilloja käsittelevää tutkimusta ja niiden suojelua. Koko eli suurimman osan elämästään säätiön suojelualueella, Woodsiden kaupungin alueella Kalifornian Santa Cruz -vuoristossa.

Vuonna 1978 Koko pääsi National Geographic -lehden kanteen saavuttaen näin maailmanlaajuista huomiota. Kuvassa Koko oli ottamassa itsestään kuvaa kameralla peilin kautta. Vuonna 1985 Koko pääsi uudestaan saman lehden kansikuvatytöksi. Valokuvassa hän oli kissanpentunsa All Ballin kanssa.

Patterson onnistui opettamaan Kokolle aimo määrän Ameslan-viittomakielen (American Sign Language) viittomia. Tämä ilmeisesti myös oppi aikaa myöten melko paljon englannin kielen sanoja ja ilmaisuja.

Vuonna 1979 Patterson väitteli Stanfordin yliopistossa tohtoriksi tasankogorillojen kielellisistä kyvyistä. Perustaa tohtorinväitöskirjalleen hän oli saanut paitsi Kokosta, niin myös Kokon kollegasta Michaelista, joka oli myös läntinen tasankogorilla.

Kokon uskotaan ymmärtäneen substantiiveja, verbejä ja adjektiiveja mukaan lukien abstrakteja käsitteitä ja kyenneen esittämään yksinkertaisia kysymyksiä. Yleensä hyväksytään ajatus, että Koko ei käyttänyt puheessaan lause- tai kielioppia.

Patterson kirjoitti useita kirjoja Kokoon liittyen.

Kokosta on tehty useita elokuvia, muun muassa Koko – A Talking Gorilla vuonna 1977.

Koko kävi 27. huhtikuuta 1998 chat-keskustelua internetissä.

Elokuussa vuonna 2004 Kokolla oli hammassärkyä. Hänen kerrotaan osanneen ilmaista kivun voimakkuutta asteikolla 1–10.

Kokolla oli elämänsä aikana useita lemmikkikissoja.

Hän myös kehitti itse useita uusia viittomia. Esim. viittoman "sormus" hän oli kehittänyt yhdistämällä sormea ja rannerengasta merkitsevät viittomat. Koko myöskin keksi itse uusia haukkumasanoja.

Miehistä hän käytti nimitystä "jalka" ja naisista nimitystä "huuli".

Kun häneltä kerran kysyttiin, että kuka on luonut maailman, hän lausui "toinen jalka".

Gorilla Foundationin suojelualueella Koko oli tekemisissä urospuolisen gorillan Ndumen kanssa. Kun Kokolta kerran kysyttiin, miksi hän ei halua perustaa perhettä tämän kanssa, Koko vastasi, että Ndume on hänelle kuin veli. Sukurutsauskielto saattaapi siis olla gorilloillekin läheinen asia.

Kokolla oli fiksaatio niin miesten kuin naisten nänneihin, joita hän pyyteli nähdäkseen. Tämä herätti itse asiassa suurta vihastusta joissakin. Nimittäin vuonna 2005 kolme naispuolista Gorilla Foundationin työntekijää nosti oikeusjutun säätiötä vastaan sillä perusteella, että heitä olisi painostettu näyttämään nännejään Kokolle. Kanteet sovittiin lopulta ilman oikeudenkäyntiä. Gorillojen asiantuntija Kristen Lukas on sanonut, että gorilloille ei ole yleistä omata fiksaatiota nänneihin.

Koko myös tapasi monia kuuluisuuksia mukaan lukien näyttelijät Robin Williams, William Shatner, Betty White ja Leonardo DiCaprio ja muusikot Peter Gabriel, Flea ja Sting.

Kokon huoltaja Francine "Penny" Patterson oli väittänyt, että Kokon älykkyysosamäärä olisi ollut 75-90. Mutta lukema perustuu hyväntahtoiseen vääristelyyn, sillä Kokolle oli tehty älykkyystesti lasten asteikolla. Aikuisten asteikolle käännettynä Kokon älykkyys olisi testien mukaan korkeintaan 29 pistettä, mikä Suomessa käytössä olevassa kansainvälisessä tautiluokituksessa merkitsisi "vaikeaa älyllistä kehitysvammaisuutta". Joten Koko ei olisi suinkaan voinut käydä menestyksellisesti peruskoulua läpi, edes viittomakielisessä koulussa. Gorillan elämän elämiseen älyn taso riittää sen sijaan hyvin.

Aikoinaan kävin usein lukemassa Gorilla Foundationin sivuilta Kokon viimeiset kuulumiset.

Koko kuoli nukkuessaan vuonna 2018 kesäkuun 19. päivänä 46 vuoden iässä. Kuolemaan on hyvinkin saattanut liittyä hänen selvä ylipainoisuutensa. Säätiön mielestä Koko oli kuitenkin ollut äitinsä tapaan vain isoluinen.

PS. Tämän blogini alkuperäinen nimi oli ollut Osa runoistani. Rupesin sitten julkaisemaan täällä muunkinlaista aineistoa kuin runojani, ja kun vielä kopioin aikaa myöten vanhemmat runoni nk. pääblogistani tänne, annoin blogilleni uuden nimen Runoi ja tarinoit. Blogini sai vielä 7.12.2021 uuden nimen Osa runoistaniko, Koko. Uusi nimi sopii edellistä paremmin yhteen blogin internetosoitteen kanssa, jonka alku kuuluu "osarunoistani". Ja uuden nimen takia minun oli välttämätöntä vielä kirjoittaa ja julkaista tämä blogimerkintäkin.

...

PS. 17.1.2022: Ja niinpä tein nyt lopulta sellaisen tempun, että jälleen kerran muutin blogini nimeä. Se on nykyään Osa runoistani, avautumisistani.

...

PS. 26.7.2022: Muutin jälleen kerran blogini nimeä. Sen nimi on nykyään Tohtori Runopaise kertoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti