Kopioitua, lainattua ja mukailtua

Seuraava viisaus on peräisin Raamatusta, tarkemmin sanottuna Saarnaajan kirjasta:

Kaikki on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

Lisäksi haluaisin jotain muinaista filosofia, jonka nimeä en nyt kykene palauttamaan mieleeni, siteerata lausumalla että kaikki elämässä on lainaa.

Ja kuten laulussa voitaisiin huonosti sanoa:

En usurpator mä oo, sanoi Robin. Jousi joutaa jo varpaisiin, Hood. Lyö retonkia vain, lyö retonkia vain, lyö retonkia pensseliin.

...

PS 7.7.2023: Ja tälle tuli eräänlainen jatkokin.

TP-Linkin TL-WN823N on mainio pikkuinen Wifi-sovitin, joka toimii myös Linuxissa

Olin taannoin siirtynyt pääasiallisesti käyttämään Dellin valmistamaa kannettavaa tietokonetta Latitude E6420 päivittäisiin asiointeihini. Tehokkaamman Monsteri-pöytäkoneeni omistin siitä lähtien kotilentosimulaattorilentämiseen.

Koska olin neljä ja puoli vuotta kestävän kroonisen rahapulani vuoksi luopunut kotini internet-yhteydestä ja alkanut käyttää tietokoneistoni modeemina kännykkää, niin minulle oli tullut Monsterin kanssa lievä ongelma: se että koska Monsterissa ei ole sisäänrakennettuna Wifi-yhteyttä, jouduin aina jakamaan kännykästäni internetin sille USB-piuhan kautta. Kannettavassani ei onneksi ole ollut samaa ongelmaa.

Kummassakin tietokoneessa on muuten käyttöjärjestelmänä Linux Mint, joka on monessa suhteessa varsin erinomainen Linuxin levitysversio.

Olin ajatellut, että voisin ostaa heinäkuun alussa ongelman korjaamiseksi jonkinlaisen (halvahkon) Wifi-sovittimen.

Mutta wanha kaverini Lasse oli minua nopeampi. Hän oli löytänyt netistä halpoja ehdokkaita laitteeksi kotiini.

Yksi niistä oli maksava vain 12,9 euroa Motonetissä. 23.6.2023 matkasin sinne sitten hänen kanssaan hänen autollaan. Motonetin myymälä oli varsin isokokoinen. Ja siellä oli kokonainen hylly omistettu tällaiselle asialle.

Tulin sitten ostaneeksi TP-Linkin wifi-sovittimen nimeltä TL-WN823N, joka juuri maksoi tämän 12,9 euroa. Kuten myyntipakkauksessa näkyy, niin laitteen myyntikotelossa on luvattu laitetuki myös Linuxille. Luonnollisesti kapine toimii myös Windowsissa ja Macissa. Kyseessä on miniatyyrikokoinen kapistus, ja se tökätään tietokoneen USB-porttiin. No, Lasse tökkäsi sen heti kämpilleni päästyämme ja keitettyäni kahvia itse jauhamistani pavuista Monsterin takapaneeliin kiinni.

Käynnistin tietokoneen siten, että internet oli kytkettynä, ja ei tarvinnut ryhtyä mitään loitsuja tekemään, vaan käyttöjärjestelmä näytti välittömästi löytävän laitteen. Se toimi heti, mikä on myönteistä. Windowsissa olisi voinut joutua erikseen asentamaan laiteajurit. Jaoin tietokoneelleni langattomasti internetin kännykästä.

Irrotin kännykän piuhoineen tietokoneesta. Internet toimi edelleen. Ja toimi varsin hyvin vielä.

Jos ketään tällainen erityisen tekninen tieto kiinnostaa, niin käyttöjärjestelmän ytimen eli kernelin versio on Monsteri-tietokoneessani 5.15.0-75-generic.

Dellin valmistamassa Latitude E6420 -kannettavassa oli yllättävä kiintolevyjä koskeva valmistusvika

Jokunen kuukausi sitten wanha kaverini Lasse oli tuonut minulle koekäyttöön vanhemman kannettavan PC-tietokoneen, joka oli Dellin valmistama Latitude E6420. Onnistuin sen verran ihastumaan siihen, että lunastin sen sitten itselleni muotollisella 24 euron hinnalla.

Päätin sitten, että ostan 250 gigatavun kapasiteetilla varustetun perinteisen liikkuvia osia sisältävän kiintolevyn korvaajaksi 500-gigaisen edellistä selvästi nopeamman liikkuvia osia sisältämättömän SSD-tyyppisen kiintolevyn.

Saatuani uuden kiintolevyn haltuuni Lasse tuli ystävällisesti käytännölliseksi ja henkiseksi tuekseni kiintolevyn vaihtamiseen, koska hän tunsi koneen sisuskalut. Hän myös omisti erinomaisen ruuvimeisselin.

Mutta, oi, katso: kävi ilmi, ettei tietokone tunnistanut uutta kiintolevyä. Lopulta paljon asian kanssa tapeltuamme päätin, että en palauta kiintolevyä kauppaan vaan pistän sen osaksi Monsteri-nimistä pöytätietokonettani, jossa oli siihen asti ollut 250-gigainen SSD-levy Linuxin järjestelmätiedostoja varten ja teratavuinen perinteinen kiintolevy omia tiedostoja varten.

Yli projektista jäi sitten 250-gigainen perinteinen kiintolevy, jonka 500-gigainen uusi kiintolevyni oli Monsterissa korvannut.

Myöhemmin päivitimme vielä kannettavani firmware-laiteohjelmiston. Tämä onnistui sellaisen Lassen kiintolevyn avulla, jossa oli Windows asennettuna. Tälle Dellin vanhalle mallille ei ollut olemassa hommaa varten Linuxille tarkoitettua päivityspakettia. Sittemmin Dell on valmistajana kyllä parantanut juoksua, sillä siitä on tullut yksi eniten Linux-myönteisistä tietokonevalmistajista. Kokeiltiin vielä laittaa ylijäänyt kiintolevy perinteisen 250-gigaisen tilalle kannettavaani.

Se ei toiminut. Lopulta Lasse törmäsi yllättäen internetissä tietoon, että tässä Dellin mallissa oli eräänlainen valmistusvirhe. Uusi kiintolevy oli lievästi ohuempi kuin koneessa alun perin kiinni ollut kiintolevy, mikä aiheutti kosketushäiriön.

Pistettiin sitten olohuoneeni pöydällä lojunutta velctrotarran suojapintaa teipillä kiinni 250-gigaisen SSD-levyn yläpintaan. Kone nyt tunnisti levyn. Kokeiltiin samaa vielä 500-gigaiseen SSD-levyyn, mutta jostain syystä se ei tullut tunnistetuksi. Kiinnitettiin 500-gigainen takaisin Monsteriin. Ja 250-gigainen entinen Monsterin kiintolevy tuli nyt osaksi kannettavaani.

Sain alle kahdessa tunnissa kaiken jo tehtyä koneella, eli: päivitykset, käyttöjärjestelmän palautuspisteitä hoitavan Timeshiftin asettamisen, kielipakettien asentamisen, tärkeiden sovellusten asentamisen ja varsin mittavan varmuuskopiovaraston kopioimisen koneelle muistitikulta. Kun on SSD-tyyppinen kiintolevy, niin kaikki sujuu vähän nopeammin.

Uudennettu koneeni on nyt aikaisempaa miellyttävämpi. Se toimii nopeammin eikä Firefox-selaimella, johon olen sisällyttänyt vinon pinon yksityisyyttä suojaavia lisäosia, ole enää taipumusta kaatuiluun.

Mutta niin paljoa suoritus ei sentään ole parantunut, että minun kannattaisi siirtää wanha kunnon kotilentosimulaattoriharrastukseni Monsterista kannettavalleni. Monsterin keskusyksikön olin lähes kaksi ja puoli vuotta sitten ostanut ihan sen takia, että sillä pystyisi myös lentämään sujuvasti. Kotilentosimulaattoriharrastus vaatii paljon tai vielä enemmän vääntöä tietokoneelta.

Niin, että Lasselle ja asianhaaroille kiitokseni siitä, että jonkinlaiseen hyvähköön päätökseen asiassa kuitenkin päästiin.

Miten Rodoksella saisi olutta?

Olisi kiva, jos Rodoksella saisi viidellä euroisella yhden vaalean lagerin, yhden puolitumman alen tai pukin, yhden stoutin tai portterin ja yhden ohraviinin.

Näin olin lausunut Discordin palvelimellani 7.6.2023. Yksi tuttuni oli silloin tekemässä lähtöä lomalle Rodokselle.