maanantai 1. kesäkuuta 2026

Paiseisii'in mä tahdon matkustaa – Futuramassa

Jokunen päivä sitten ajatuksiini oli noussut tällainen paise, ei kun asia: 

Jahas. Yhdessä Futuraman jaksossa on perseessä oleva paise, joka näyttää Susan Boylelta (s. 1961) ja laulaa. Milloin viihde on kehittynyt tähän pisteeseen?!!

Futurama on aikuisten piirretty tv-sarja, joka sijoittuu tuhannen vuoden päähän tulevaisuuteen. Sen on luonut Matt Groening (s. 1954), joka on syyllinen myös ikiaikaiseen Simpsonit-televisio-ohjelmaan. 

Futuraman tärkein päähenkilö on miespuolinen nuorehko pizzalähetti Fry, joka on joutunut tulevaisuuteen. Hän tulee palkatuksi tulevaisuuden kuljetusfirmaan, joka käyttää avaruusalusta toimintaansa. Firmaa johtaa sen perustaja, ikivanha professori Farnsworth. Yksi työtovereista on miespuolinen jamaikalainen älykkö tai byrokraatti nimeltä Hermes ja toinen taas myöskin miespuolinen mutta kahdella jalalla kulkeva äyriäisen kaltainen olento tohtori Zoidberg, joka on eräänlainen lääkäri, tarkoittaen, että hän tuntee huonommin ihmislääketieteen kuin MINÄ.

Zoidberg saattaa joskus käyttäytyä mielipuolisen oloisesti, mutta osa tästä saattaa johtua lajityypillisistä piirteistä. Lisäksi Zoidbergilla on huono itsetunto.

Fry ei ollut oikein sopinut omaan aikaansa, mutta siihen verrattuna hän tulevaisuudessa suorastaan hehkuu tyytyväisyyttä. Siihen verrattuna.

Fry on ihastunut yksisilmäiseen naispuoliseen työtoveriinsa Leelaan. Leela on paitsi mutantti niin myöskin yrityksen kuljetusavaruusaluksen kapteeeni. Ja fyysisesti hyvin voimakas.

Mutantit asuvat yleensä Maan pinnan alla. Leela on sattuneista syistä poikkeus tähän sääntöön.

Fryn paras ystävä on Bender-niminen miespuolinen työtoveri, joka on robotti. Tämän koko nimi kuuluu Bender Bending Rodríguez.

Tulevaisuuden maailmassa robotit ovat kehittyneet, tai ne on kehitetty, älyllisiksi olennoiksi, joilla on yleensä myös seksuaalinen identiteetti.

Vielä on työtovereissa Amy-niminen rikkaan suvun jälkeläinen, joka on kotoisin Marsista ja joka on Farnsworthin yrityksen pitkäaikainen harjoittelija ja tohtorikoulutettava.

Bender on kuin aikuinen ja parannettu versio South Park -sarjan pikkupojasta Eric Cartmanista, joka on psykopaatti ja jolla on rotuennakkoluuloja, sen ohella, että hän sattuu olemaan robotti.

Bender itse ei ole psykopaatti, mutta hänellä on jonkinlaisia luonnevikoja kuten tietynlainen itsekkyys. Sekä alkoholismi. Siitä huolimatta hän on jossain määrin kunnollinen työtovereitaan kohtaan ja on ystävä Frylle. Jossain hänen kuorensa alla on kuvaannollinen sydän.

Benderin harrastuksiin kuuluu varastaminen.

Äskettäin näkemässäni Futuraman jaksossa on olympialaiset, joita työporukka menee yhdessä katsomaan.

Bender on syntynyt taivuttajien kokoonpanolinjalla. Siksi hän miettii, että hän voisi pärjätä varsin hyvin robottien taivutuskisoissa. Mutta kun hän näkee erään miespuolisen robotin taivutussuorituksen, hän masentuu, kun huomaa, ettei hänellä sittenkään olisi kisassa jakoa.

Mutta sitten Bender hoksaa, että hän voisi osallistua kisaan naispuolisena robottina. Hän sonnustautuu naiseksi ja menee ilmoittautumaan. Hän keksii itselleen sopivanlaisen maan, jota edustaa. Hänet päästetään mukaan. Hän käyttää nimeä Coilette.

Mutta ennen kuin pääsee näyttämään kykynsä "naisena", hän joutuu huomaamaan, että osallistujilta vaaditaan osallistuminen sukupuolen tarkistustestiin.

Työporukka murtautuu sitten telttaan, jossa voi käyttää välineitä sukupuolenvaihdosleikkaukseen. Bender muunnetaan häthätää naisrobotiksi.

Ja oi, katso: Bender voittaa sarjansa.

On kuitenkin vaarana, että uusi sukupuoli muuttuu pysyväksi, jos vaihdosta takaisin ei suoriteta aivanpianhetikohta.

Ja aikaa myöten yhä enemmän alkaa Bender osoittaa naispuolisen robotin elkeitä, ihan luonnostaan.

Hän pääsee esiintymään voittonsa jälkeen tv-studioon. Siellä häneen ihastuu palavasti miespuolinen hyvin kuuluisa robottinäyttelijä.

Bender päättää leikkiä mukana. Hän menee kuuluisan näyttelijän kanssa treffeille kalliiseen ravintolaan.

Ennen pitkää ollaan niin pitkällä, että näyttelijärobotti kosii Benderiä. Tämä suostuu.

Hänen tarkoituksensa on kuitenkin solmia avioliitto ihastuneen kanssa, ja sitten ottaa avioero, jolloin saa hitosti rahaa avioeron seurauksena.

Kuitenkin jossain Benderin syvyyksissä sijaitsee jonkinlainen omatunto. Hän ei haluaisikaan loukata häneen ihastunutta suurta näyttelijää.

Leela antaa hyvän neuvon sillä ehdolla, että Bender suostuu jatkossa pysyttäytymään alkuperäisessä sukupuolessaan. Neuvo on sellainen, että koska kyseinen näyttelijä on näyttelijä, tämä hyväksyisi paremmin rakkaansa menetyksen, jos asiaan liittyisi kunnon draamankaari.

Ja niin aletaan pitää häitä. Bender esittää yhtäkkiä olevansa kuolemassa erääseen tautiin. Sulhasen esitettyä ihmettelynsä, että eikö tämä tauti ole kotoperäinen aivan muussa maassa, Leela tulee ryminällä ja valepukuisena paikalle ja syyttää Benderiä, ei kun Coilettea, jonkin asian varastamisesta ao. maassa. Ja sitten keihäs lentää kohti Benderiä. Se ei edes osu, mutta Bender esittää nyt haavoittunutta. Sulhanen näkee morsiamensa "kuolevan" ja kykenee tämän ansiosta jatkamaan elämäänsä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Ja Bender muunnetaan äkisti ja tohinalla takaisin miesrobotiksi.

Älyttömän hauska on Futuraman jakso, jossa sattuneista syistä päähenkilöiden kuljetusavaruusalus haaksirikkoutuu vahingossa luodun avaruuden madonreiän kautta vuoden 1947 New Mexicon Roswelliin, joka tunnetaan tuona vuonna tapahtuneesta "UFO"-tapauksestaan. 

Sotilaat saavat napattua kiinni tohtori Zoidbergin, joka ei kuitenkaan pelästy ollenkaan tilannetta.

Tämän viettäessä aikaa nukkuma-asennossa huoneessa, johon hänet oli viety, eräs upseeri tulee kysymään häneltä, että mitä hän tekee täällä. Zoidberg vastaa tähän tapaan: "I move along, officer." Tohtori luulee kysyjää poliisiksi ja luulee nukkuneensa puiston penkillä.

Ja sitten tutkitaan sitä, mitä kiinnisaatu eliö syö. Häntä varten on katettu suuri pöytä täyteen kaikenlaista ruokaa. Tohtori Zoidberg on innoissaan, mutta hänelle tulee suru puseroon hänen tajuttuaan, ettei hänellä ole lompakkoa mukana. Koetta valvova upseeri sanoo hänelle sitten kaiuttimen välityksellä: "Se on ilmaista."

Ilmoitusta seuraava ruokailu olisi katsomisen arvoista. Ruokaa osuu aina välillä suurella nopeudella lasiin tai pleksiin, joka erottaa tutkimuskohteen tarkkailijoista.

...Roswellin Area 51 on Yhdysvaltain asevoimien tukikohta, jossa on muun ohella testattu uusia asejärjestelmiä mahdollisimman salassa. Jakso oli kyllä hauska.

Yhdessä jaksossa taas oli hauskaa, kun poliisit jahtaavat autolla liikkuvaa miestä, jolla on pelkääjän paikalla laatikko. Poliisien saatua lopulta pysäytettyä pakenijan käy ilmi, että miehen nimi on Erwin Schrödinger. He kysyvät tältä, mitä laatikossa on. Pidätetty kertoo sen sisältävän kissan, myrkkyä ja cesium-atomin. Toinen poliiseista tiukkaa, onko kissa elävä vai kuollut. Schrödinger vastaa: "Molempien olotilojen superpositio siihen asti, kunnes laatikon avaa." Ja kyselijäpoliisi lausuu tiukasti: "Niinhän sinä väität." Ja avaa laatikon. Kissa osoittautuu tällä kertaa eläväksi ja hyökkää tiukasti kyselijäpoliisin kimppuun.

Kissa olisi voinut olla kuollutkin.

Jaksossa on kyse tietenkin kvanttifysiikasta, josta minulla on alkeellinen mutta yleissopiva käsitys sellaiseksi ihmiseksi, joka ei ole koskaan yliopistossa opiskellut fysiikkaa. Tällä vähäisellä tietomäärällä onnistuin saamaan kyllä aikoinaan aikaiseksi pätevähkön kirjaesittelyn Carlo Rovellin kirjoittamasta 2020-luvulla julkaistusta tietokirjasta Valkoiset aukot – horisontin sisällä.

Kvanttifysiikka on toinen modernin fysiikan kahdesta peruspilarista. Toinen näistä on yleinen suhteellisuusteoria. Kummatkin ovat juuri saavuttaneet sadan vuoden iän, ja fysiikassa ei mikään kävisi järkeen ilman näitä. Ja niiden käytännön sovellutukset ovat ilmiömäisiä. Sen enempää tietoteknisiä laitteita kuin GPS:kään ei olisi olemassa ilman näiden teorioiden tuomaa varsin merkittävää tieteellisen tiedon lisäystä.

Muistan Fingerpori-sarjakuvan pätkän, jossa päähenkilö, tutkija Heimo Vesa, soittaa Erwin Schrödingerin ovikelloa ja oven avauduttua avautuu tälle tämän kissasta, josta ei tiedä, onko se elävä vai kuollut.

Futuramaa voi pitää kevyenä, tai jopa pehmeänä, fiktiivisenä tieteistarinana. Siinä määrin se nimittäin unohtaa fysiikan lakien sekä biologian ja fysiologian tosiasiat aika ajoin.

...Olen vasta myöhäisellä aikuisiälläni eli tänä Jeesuksen vuonna 2026 ruvennut katsomaan Futuramaa.

tiistai 26. toukokuuta 2026

"Juoksuhautajalat" ja kiva jalkoihin liittyvä uneni

Olin toissa iltana katsonut käyttämästäni tallennuspalvelusta dramatisoitua sotadokumenttia, jossa mainittiin "juoksuhautajalat", jossa on kyse siitä, että kun jalat joutuvat olemaan kylmissä ja märissä olosuhteissa pitemmän aikaa, niin seurauksena on verenkierron häiriintyminen ja mahdollisesti lopulta jopa elävä tarve amputaatiolle.

"Juoksuhautajalat" olivat olleet varsin yleisiä ensimmäisen maailmansodan aikana länsirintamalla, kun porukat joutuivat vallan viettämään aikaansa juoksuhaudoissa, joissa oli jonkin verran kosteata.

Mutta tässä ohjelmassa oli kyse toisen maailmansodan melko lopulla käydystä pitkällisestä kamppailusta kansallissosialistisen Saksan valtakunnan länsiosassa rajan pinnassa käydystä pitkäaikaisesta ja verisestä kamppailusta Hürtgenin metsässä. Saksalaisen osapuolen kannatti pitää kiinni mahdollisimman pitkään jokaisesta metristä tällä alueella, koska sen takana olisivat maisemat paljon aukeampia, jolloin länsivihollisen etenemisen hidastaminen saatikka pysäyttäminen olisivat paljon vaikeampia hommia hoitaa. Ja saksalainen osapuoli onnistuikin pitämään pintansa alueella ylivoimaa vastaan melko pitkään siitä huolimatta, että se oli joutunut haalimaan puolustushommiin sieltä täältä sekalaisia joukkoja sekalaisista osista asevoimiaan.

Yhdysvaltalaiset sotilaat joutuivatkin kaiken muun kauheuden ohella kohtaamaan metsässä mutaiset maisemat sekä runsaasti sadetta, jotka veivät "juoksuhautajalkojen" muodossa miehiä pois vahvuudesta joko pysyvästi tai väliaikaisesti. 

Ja ohjelman jakson näkemistä seuraavana yönä näinkin sitten unen, jossa minulla oli kystia jalkapohjat ja -terät täynnä. Niiden sisältö oli paksua. Pusertelin kystiani, jotta käveleminen alkaisi luonnistua paremmin. Siteeraan Spede Pasasta: "Se on niin kiva."

viite 1, viite 2, viite 3

PS. Omien kystien puserteleminen ei ole oikeasti suositeltavaa, vaan se homma kannattaa potilaan suosiolla antaa lääkärille. Jos pusertelee kystaa ja jos se sitten puhkeaa, muodostuu näin syntyneen haavoittuneen kystan alueelle arpikudosta, joka jatkossa vaikeuttaa kystan menestyksellistä poistamista. Ja sitä paitsi reikä ihossa tuo ihon alle bakteereita, jotka voivat olla varsin ikävä asia siellä suunnassa. Infektio ei ole naurun asia!

perjantai 15. toukokuuta 2026

Huitominen elämän tarkoituksena

Voisin pyytää veljiäni ostamaan minulle 60-vuotissyntymäpäivälahjaksi kävelykepin. Sitten minulla olisi syytä jatkaa elämistä.

tiistai 12. toukokuuta 2026

Gardnerin oireyhtymä

Terveyttä piste netissä sanotaan näin: "Gardnerin oireyhtymä on harvinainen geneettinen sairaus. Se aiheuttaa yleensä hyvänlaatuisia tai ei-syöpäkasveja."

Kyllä minäkin haluaisin syödä mieluiten ei-syöpäkasveja, jos pitäisi valita.

Sairaudesta on onneksi olemassa myös, vaikkakin kauhean lyhyt, Wikipedia-artikkeli.

Duodecim-lehdestä taas löytyy paljon laajempi artikkeli, jossa periaatteessa on käsitelty sairautta nimeltä Familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (FAP), jonka eräänä ilmentymänä Gardnerin oireyhtymää pidetään tai voidaan pitää. FAP-sairaudelle on tyypillisintä satojen tai tuhansien adenoomapolyyppien ilmaantuminen paksusuolen alueelle. Ihossa näkyvät kasvaimet taitavat sitten olla tuota Gardneria, joka lienee melkoisen harvinainen ilmentymä.

Muissa asioissa voit kenties konsultoida blogiani Television potilastapauskertomukset. Taikka omaa lääkäriäsi.

terveisin nimimerkki Kystamaamiinoilla voitaisiin korvata perinteiset maamiinat

torstai 7. toukokuuta 2026

Martinvs Tovrsilainen, Martinlaakson pääjehu

Se on asia, josta olen tavannut käyttää nimitystä "yhdistykseni". Koska kotikaupunkini Vantaa, jossa se sijaitsee, on laaja, on yhdistykselläni kaksi toimipistettä, yksi kummassakin "jalassa". Kotitanhuviani lähimpänä sijaitsee Martinlaaksossa länsi-Vantaalla sijaitseva lafka (joka vielä vuosi sitten oli sijainnut paljon pienemmissä huonompien kulkuyhteyksien varrella sijaitsevissa tiloissa, joita lähellä oli toisaalta sijainnut runsaasti luontoarvoja).

Kävin tässä yhtenä päivänä virallisena puolenpäivän jälkeisen kävelylenkin vetäjänä kunnon lenkillä sen lähiympäristössä yhden toverin kanssa. Teimme matkaa riittävästi, ja myöskin kävimme sillä kertaa paikkakunnan korkeimmalla huipulla.

Martinlaakson korkein huippu on kuitenkin paikallaan, koska paikkakunta on saanut nimensä Martinvs Tovrsilaisen (316/317–397 jJs.) mukaan. Hän on eräänlainen katolilaiskirkollinen "pyhimys".

Daniil Harmsin antaman tiedon mukaan arkkimandriitatkin voidaan nostaa yön ajaksi kaappien päälle.

Tämä heppu, siis Martinvs, vaikka ei ollutkaan arkkimandriitta, kuultuaan nimityksestään Toursin piispaksi, piiloutui hanhitarhaan. Hyvä meininki! Mutta hanhet kavalsivat hänet viejille, ja niin hän joutui menemään Toursiin. Tosin tämä ei ole varma tieto, vaan todennäköisemmin pelkkä legenda. Silti Martinvs on saattanut olla oikeastikin vaatimaton ihminen.

Hänen hengellinen toimintansa osuu aikakauteen, jolloin kristinuskoisuus oli ehditty laillistaa Rooman valtakunnassa. Siksi hänelle ei ollut mahdollista kristillinen marttyyrikuolema. Mutta sentään hän sai kärsiä vankeusrangaistuksen siksi, koska oli päättänyt erota asevoimista ennen värväyssopimuksessa määrätyn ajan päättymistä.

Raision ja Marttilan vaakunoissa on tämä Martinvs ikään kuin kuvattuna. Mutta arvostelen vaakunoita siitä, että niissä hänellä ei ole kädessään spatha vaan jokin modernimpi, tai sanotaan: keskiaikainen, miekka.

Martinlaaksolla taas ei ole omaa vaakunaa, koska paikkakunta on "pelkkä" Vantaan kaupunginosa.

Taivaassa on kuumempaa kuin helvetissä

Paul Bourke -nimistä henkilöä on kiinnostanut se kysymys, että mikä on kristinuskoisuuden mukaisen taivaan lämpötila. Mies on laskenut asian käyttäen hyväkseen Stefanin–Boltzmannin lakia, joka on fysikaalinen laki, jonka mukaan mustan kappaleen säteilemä teho pinta-alaa kohti on suoraan verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin.

Hän perustaa taivaan todellista lämpötilaa koskevat laskelmansa Jesajan kirjan 30. luvun 26. jakeeseen, joka kuuluu kokonaisuudessaan näin:

Silloin kuun valo on oleva kuin auringon valo, ja auringon valo on oleva seitsenkertainen, kuin seitsemän päivän valo yhdellä kertaa – sinä päivänä, jona Herra sitoo kansansa haavat ja parantaa sen ruhjeet ja vammat.

Bourke oli  siteerannut vain asian kannalta oleellisen osan jakeesta selitystekstissään:

Moreover the light of the moon shall be as the light of the sun, and the light of the sun shall be sevenfold, as the light of seven days

Kaava ja sen mukaiset laskut löytyvät tältä hänen nettisivujensa sivulta: Heaven is hotter than hell!.

sunnuntai 3. toukokuuta 2026

Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta

Eilen mieleeni oli noussut ajatus kaiken turhuudesta. Tämän laukaisi päähäni se, että satuin kuulemaan Tuomari Nurmion ikivireän "lastenlaulun" Lasten mehuhetki vuodelta 1981.

Onnistuin myös lopulta keksimään, mihin ajatus kaiken turhuudesta liittyi.

Se liittyi siihen, että minua jonkin verran ottaa päähän eettisten pyrintöjen turhuus. Eetikkona oleminen ja eläminen on kovin hedelmätöntä.

Asiaan jotenkin liittyen, siteeraan alla kristinuskoisten pyhän kirjan Raamatun vanhimmassa 3/4-osassa eli Vanhassa testamentissa olevaa Saarnaajan kirjaa, tarkemmin sanoen sen luvun yhdeksän jaetta 11. Raamatun versio on Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon Raamattu vuodelta 1992. Oi, katso:

Vielä tämän minä havaitsin auringon alla:

Juoksu ei ole nopeiden vallassa
eikä sota sankareiden,
ei leipä viisaiden,
ei rikkaus kyvykkäiden
eikä menestys älykkäiden.

Kaikki on ajan ja kohtalon vallassa.

Siteeraan vielä saman luvun alusta jakeet yhdestä kolmeen:

Kaiken tämän olen ottanut sydämelleni, tätä punninnut mielessäni: millä tavoin hurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei ihminen itse tiedä, käykö hän kohti vihaa vai rakkautta. Kaikki, mikä hänen eteensä tulee, on turhuutta, koska kaikkien kohtalo on sama: niin jumalisen kuin jumalattoman, niin hyvän kuin pahan, puhtaan ja saastaisen, uhraajan ja sen joka ei uhraa. Hyvän käy samoin kuin syntisen, valan vannojan samoin kuin vannomista karttavan. Kaikessa, mikä auringon alla tapahtuu, on lohdutonta juuri se, että jokaisen kohtalo on sama, niin kuin sekin, että ihmisen sydän on pahuutta täynnä ja että hänen sisimmässään asuu mielettömyys koko hänen elinaikansa, ja sen jälkeen – suoraa päätä vainajien joukkoon!

Minusta on nyt parasta panna aikaisempaa enemmän painoa estetiikalle. Estetiikka on hyvä, ja kaunista.

Ja kauneutta voi löytää vaikka mistä asioista.

...Mieleeni on noussut silti myös ajatus pyrintöjen turhuudesta elämässä yleisemminkin, sillä vaikka maailmankaikkeuden ensimmäinen perustava aines on järjestys, niin toinen sellainen on kaaos, joka on yhtä todellinen ja kiinteä osa todellisuutta kuin edellinenkin...

PS. 10.5.2026: Nousi ja tuli tässä myös elävästi mieleeni blogitekstini maailmankaikkeuden kahdesta kaistasta, joista vasemmanpuoleinen on kuollut elämätön maailmankaikkeus ja oikeanpuoleinen on elämä ja sen eri ilmenemismuodot.