Näin edellisenä yönä seuraavanlaista unta:
Suhteellisen lähellä kotiani sijaitsee paikka, josta olen käyttänyt perinteisesti nimitystä "mummila". Kyseessä on kaksikerroksinen kohtuullisen isolla pihalla varustettu omakotitalo. Isäni isä oli kuollut vuonna 2005 ja isäni äiti viime vuonna 2020. Talossa on aina asunut isovanhempieni lisäksi myös heidän sukulaisiaan, ja elää vieläkin.
Unessani olin ollut mummilassa. Mummilan portin eteen oli parkkeerattu aikoinaan vanhempieni omistama Volkswagen Kupla (joka oli alun perin ollut isovanhempieni auto). Mutta, yllättävää kyllä, auton moottori käynnistyi itsekseen. Kävin sammuttamassa sen. Sitten se käynnistyi uudelleen. Rupesin miettimään, että pitäisikö minun lähteä jo menemään mummilasta kotia kohti.
Mutta yhtäkkiä portille tuli joukko vanhempia ihmisiä, joita en tosielämässä tunne. Mummilani olikin tosiasiassa marxilaisten hoitokoti. Minua pyydettiin jäämään sinne.
Kyseessä on osittain vitsi, mutta olen tavannut ajatella, että minun pitäisi asua vammaisasunnossa.
En pidä marxismileninismiä eli kommunismia tai sen versioita ylipäätään minkäänlaisina marxilaisuuden edustajina. Uljaimmin marxilaisuutta edustaa mielestäni bernsteinilainen sosialidemokratia, joka on ollut vielä enemmän jalat maassa oleva aate kuin se, mikä aatteen alkuperäisellä perustajalla eli itse Karl Marxilla oli ollut.
...
PS. 23.11.2021: Uneni aiheeseen liittyy myös blogikirjoitukseni Poliittinen maailmankatsomukseni, versio 4.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti