Aikaisemmin tällä viikolla, olikohan kyseessä tiistain jälkeinen alkuyö, sain täyteen 500 tuntia kaupallisella X-Plane 12 -lentosimulaattorilla.
Koska
oletin, että olin kuitenkin noin prosentin verran simulaattorin
käyttöajasta käyttänyt muuhun kuin lentohärvelillä lentämiseen, päätin
hankkia täydet 505 tuntia täyteen.
Eli nyt olen lentänyt lentosimulaattorillani täydet 500 tuntia yhteensä.
Tiedän X-Planesta olevan myös olemassa versio oikean fyysisen maailman
lentäjien kouluttamista varten. Se oli käynyt minulle ilmi National
Geographic -tv-kanavan ohjelmasta Lentoturmat hetki hetkeltä.
Kävin katsomassa sovelluksen hinnan. Se oli tuhat dollaria, ja olettaisin hinnan koskevan asennusta yhteen työasemaan.
"Epäkaupallinen" versioni on maksanut minulle huomattavan paljon vähemmän.
X-Plane
on varsin mainio. Myöskin sen graafinen ilme on loistava tai vielä
loistavampi, mikäli tietokoneessa riittää potkua. Lisäksi se vielä
toimii Linux-(työpöytä)käyttöjärjestelmässäkin.
Vuoden
2021 tammikuussa olin ostanut tehokkaan PC-tietokoneen keskusyksikön
yhden kaverini kehotuksesta, kun minulla sattui silloin olemaan hieman
ylimääräistä varallisuutta. Hökötys maksoi ilman kuljetuskustannuksia
hieman alle 900 euron verran. Siitä tuli pelitietokoneeni ydin. Kaverini
lahjoitti minulle tuolloin näytön pelinautintoa varten. Annoin uudelle
tietokoneelleni nimen Monsteri sen ilmiselvän tehon, ja fyysisen koon, vuoksi.
Tai
tiukasti ottaen keskusyksikkö ei ollut uusi, sillä kyseessä oli entinen
yritystietokone, joka oli saanut uuden elämän myytynä edelleen
tietokoneliikkeelle. Ja päädyttyään sitten minulle. Jotkut yritykset kun
ovat harrastaneet tällaista, että käyttävät huipputehokkaita työasemia
esim. kahden vuoden ajan, kunnes jälleen vaihtavat uusiin.
Olen tavannut käyttää ilmaisua kotilentosimulaattori.
Termi viittaa siihen, että kyseisenlaista lentosimulaattoria ei
luultavasti tai välttämättä käytetä oikeiden lentäjien koulutukseen vaan
sitä käytetään yleensä kotitietokoneella.
Lentoharrastukseni kotilentosimulaattoreilla oli alkanut vuoden 2020 alkupuolella koronapandemiarajoitusten alkamisen
vuoksi, kun ei ensin päässyt edes periaatteessa käymään lafkan, josta
käytän nimitystä yhdistykseni, paikallisessa toimipisteessä, jossa itse
olin tavannut viettää aikaa aika paljon. Samasta yhdistyksestä
eräs kaverini nimeltä Hannu ryhtyi hommaan mukaan. Kokoonnuimme
tuolloin aina silloin tällöin kotonani. Jonkin ajan päästä toinen
kaverini, myöskin yhdistykseni väkeä, tuli hommaan mukaan. Myöhemmin
homma kuitenkin alkoi hiipua, kun yhdistys oli taas avautunut, ja
myöhemmin koronarajoitukset muutenkin vielä purettiin.
Jälkeenpäin ajatellen olisimme voineet keksiä jonkin halvemman harrastuksen, kuten Tetriksen pelaamisen. Tai edes Taistelun Wesnothista
pelaamisen. Jälkimmäistä voi pelata hyvin myös yhdessä kaverin tai
kavereiden kanssa. Siinä on omanlaisensa ja hyvin toimiva
pelimekaniikka. Minulle olisi käynyt myös poliittisen simulaatiopelin NationStates pelaaminen yhdessä verkossa.
Jouduin ensi alkuun ostamaan itselleni ilotikun, jonka monet tuntevat vain englanninkieliseltä nimitykseltään joystick.
Siis kyseessä tuli olla sellainen ilotikku, jossa on kierrettävä sauva
sekä vipu kaasun säätämistä varten, eli lentoilotikku. Sauvaa
kiertämällä voi siis korvata sivuperäsinpolkimet lentosimulaattorissa.
Paljon myöhemmin tulin ostaneeksi rakkineen, josta olen käyttänyt lyhyttä nimitystä kaasuvivustöhärpäke, joka ei kuvaa laitteen ominaisuuksia kovin kattavasti.
Olin tavannut vuodesta 2020 alkaen lennellä kahdella epäkaupallisella kotilentosimulaattorilla eli GeoFS:llä ja FlightGearillä. Jälkimmäinen näistä on enemmän oikea lentosimulaattori ja edellinen on selvästi "arcademaisempi". GeoFS:ssä
ei kotipilotin ole mahdollista hallita ohjaamon asioita yhtä
perusteellisesti kuin oikeammissa lentosimulaattoreissa. Myöskin
vauriomallinnus on siinä kovin karkea.
GeoFS:ää olen käyttänyt enemmän rentoutumiseen ja FlightGeariä oikean lentotuntuman hakemiseen. GeoFS,
joka pyörii internetselaimessa, on myös käytössä paikan, josta käytän
nimitystä "yhdistykseni lännenpuoleinen toimipiste",
asiakastietokoneessa. Tai no totta kai se on, kun sitä pääsee käyttämään
yksinkertaisesti kirjoittamalla selaimen osoitepalkkiin internetosoitteen. Tai internetin hakukoneen kautta.
FlightGear
oli ollut liian raskas ohjelmisto siinä pyöriäkseen siitä huolimatta,
että se on selvästi kevyempi kuin kaupalliset lentosimulaattorit – tuo
Laminar Researchin X-Plane ja Microsoftin FlightSimulator. Ei kykene toimimaan edes uusimmassa asiakastietokoneessa.
Vuonna
2023 yhdistykseni paikallisessa toimipisteessä oli ollut töissä
järjestöapulaisena nainen, jonka onnistuin lyhyessä ajassa kouluttamaan
lentämään GeoFS:llä. Tosin on todettava, että hän oli todellinen
luonnonlahjakkuus. Hän opetti sitten myös yhdistykseni kävijöitä
lentämisen jalossa taidossa. Valitettavasti byrokraattisten syiden
vuoksi hän joutui myöhemmin lähtemään palveluksestamme. Hän oli
palkkatukityöllistettynä nimittäin meillä, ja siihen aikaan rupeama sai
kestää korkeintaan vuoden. Nykyään maksimiaika palkkatukityöllistetyllä
on jopa vain kymmenen kuukautta. Ja viimeiset viikot työrupeaman
kestosta koostuu ansaituista lomapäivistä.
Kiitokseksi
koulutuksestani työntekijämme oli ostanut minulle juuri ennen
loppulomalle lähtöään keraamisen minipienoismallin toisen maailmansodan
aikaisesta yhdysvaltalaisesta Vought F4U Corsair -hävittäjästä. Säilytän sitä aarteenani.
Koska upea kaasuvivustohärpäkkeeni toimii hyvin ja perusteellisesti ainoastaan X-Planessa, lentelyni epäkaupallisilla lentosimulaattoreilla on vähentynyt sittemmin paljon.
Voin tässä mainita lyhyesti, että X-Planen versio 11:lla olin aloittanut X-Plane -"urani". Paljon myöhemmin vasta ostin sitten itselleni version 12.
Olen
aina ollut kiinnostunut lentokoneista ja lentämisestä. Isäni oli ollut
lentokonemekaanikko Finnairilla ennen kuin hänet pistettiin
eläkeputkeen. Hän kuoli vuonna 2007.
Tunnen (mm.) suomalaisista sotalentäjistä kirjoittaneen ja edelleen kirjoittavan kirjailija Jukka Piipposen, jonka nettisivuja ylläpidän, ja myöskin arvostan suuresti Suomen ilmavoimien merkittävää panosta viime sodissamme.
Olen vuoden 2023 syyskuusta alkaen pitänyt blogia nimeltä Lentoblogi. Sen aihepiiri on lentäminen ja erityisesti virtuaalilentäminen, joka termi tarkoittaa kotilentosimulaattorilla lentämistä.
Oli
ollut tarkoitus, että useampikin virtuaalilentämistä harrastavista
kavereistani tulisi mukaan kirjoittamaan blogiini, mutta lopulta vain
Piipponen on ehtinyt mukaan hommaan. Hän kirjoittaa siihen kuitenkin
vain säännöllisen epäsäännöllisesti, koska hänellä on muutakin elämää.
Kuten tietokirjailijan ammatti.
Torstaina 11.12.2025 jJs.Suomen
aikaa klo 00.53 lentokoneeni pyörät olivat pysähtyneet Australian
Darwinin lentokentän kiitotiellä, paikallista Pohjoisterritorion aikaa
klo 8.23.
Pelien suoratoistopalvelun Steamin tilaston mukaan olin käyttänyt X-Plane 12- lentosimulaattoria 510 ja puolen tunnin ajan, joten uskon todella lentäneeni nyt sen 500 täyden tunnin ajan tällä.
Olin aloittanut Australian ympäryslentoni lentokentältä, joka sijaitsee hyvän matkaa kaakon suuntaan Darwinista. Darwinissa olin poikennut sitten. Tulin siihen tulokseen, että voisin tehdä – suhteellisen hitaalla – lentokoneella Beechcraft Baron 58:lla, joka oli toiminut jo pitemmän aikaa "vakiolentokoneenani", lentäen Australian ympäri.
BB 58
on alatasoinen sisäänvedettävillä laskutelineillä ja kahdella
potkuriturbiinimoottorilla ja hyvin pienellä matkustamolla varustettu
pienlentokone. Lensin sillä Darwinista vastapäivään koko Australian
ympäri, ja yleensä lensin melko lähellä merta. Välillä tein pieniä
poikkeamia reitilläni, mutta Tasmanian saarella en viitsinyt käydä, koska olin käväissyt siellä joskus aikaisemmin. Siis lentosimulaattorilla.
Saatoin
lentää suuren osan matkasta 7000 jalan korkeudessa. Nopeuteni saattoi
olla melko yleisesti noin 350 km/h. On se sentään vähän parempi nopeus
kuin aikaisemmalla vakiolentokoneellani Cessna 172:lla.
Opin
lentorupeamani aikana uudelleen pelkäämään pimeää, varsinkin
Länsi-Australian osavaltiossa. Siellä ei ole isommin hyviä lentokenttiä.
Olin
ennen rupeamaan ryhtymistäni heivannut perämiehen hittoon hytistä ja
samoin kaiken mukana kuljetettavan rahdin, olivat nämä sitten tavaraa
tai ihmisiä. Yleensä tankkasin polttoainetankit mahdollisimman täyteen
löpöä, ja se olikin hiton järkevää.
On toisaalta ollut viimeksi kuluneina vuosina hieman virtuaalilentämistä hankaloittava tekijä, ettei minulla itselläni ole ollut lennonopettajaa.
Lentoblogini aihetunnisteista löytyy myös Australia. Tosin en ole tehnyt siellä selkoa läheskään koko tuosta älyttömän pitkästä lentorupeamastani.