Mieleeni tuli sellainen jokin aika sitten, että minun tulee hyväksyä tämä "lihapuku", joka on oikeastaan sama asia kuin minä.
Lihapuku-termin – englanniksi "meat suit" – olen napannut yhdysvaltalaisesta Kanadassa tuotannollistaloudellisista syistä kuvatusta fantasiajännityssarjasta Supernatural, jossa muistaakseni ihmisten kehoja valtaavat pahat henget nimittivät kehoja lihapuvuiksi.
Jos joku ei tiedä, niin Supernaturalissa pääosassa ovat kaksi veljestä, Sam ja Dean Winchester, jotka ovat perineet isältään ammatin, joka on öttiäistentappaja. Kyse on siis yliluonnollisista sun muista ihmisten eloa uhkaavista olioista. Alun perin sarjassa lähinnä keskityttiin pahojen henkien ja aaveiden ja sellaisten "normaalien" uhkien torjuntaan. Aikaa myöten Supernatural muuttui jossain määrin teologisluonteiseksi, kun pojat tekivät huomion, että enkeleitä on olemassa, ja Jumalakin. Sarja muuttui aikaa myöten vieläpä varsin eeppiseksi, ellei enemmänkin. Ja lopulta oli kaikki jo keksitty, ja käytetty.
Sarjan viimeisissä jaksoissa Sam ja Dean eivät olleet enää poikasia.
Yksi lempimusiikkikappaleistani on Kansas-yhtyeen Carry on Wayward Son, joka toimi Supernaturalin epävirallisena tunnusmusiikkina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti