Näin edellisenä yönä seuraavanlaista unta:
Oli suurehko tornimallinen rakennus. Se sijaitsi jossain etelän maassa. Kyseessä oli hotelli, joka tarjosi monenlaista elämystä. Ja minä olin asiakkaana.
Hotellin ohjelmaan kuului muun ohella erilaiset kisailut. Minä osallistuin yhteen varsin huimaan sellaiseen, jollaiseen en osallistuisi hereillä ollessa suin surminkaan.
Törmäsin hotellissa pariin entiseen mukavaan luokkakaveriini.
Hotellin pohjakerroksessa sijaitsi lempiravintolani. Jossain vaiheessa kävi ilmi, että sisäänkäynti ravintolan luona ja vähän muuallakin oli estetty. Hotellia pitivätkin yllä rikolliset, joilla oli jotain meneillään. Minä ja pari muuta ihmistä sitten lähdimme kiertämään hotellia löytääksemme sisäänpääsyn. Lopulta löysimme sellaisen ja menimme sisään. Nousimme yläkerroksiin asti. Siellä oli jonkinlainen keittiö, ja tuttu ja asiallinen työntekijä ajoi meidät pois sieltä, koska meillä ei ollut mitään asiaa keittiöön.
PS. Sunnuntaiaamuna kolme yhdistykseni länsipuolen toveria oli lähtenyt yhdistykseni järjestämälle kylpylämatkalle Viron Haapsaluun. Minua tämä oli vähän ottanut päähän, koska ne päivät, jotka he olisivat reissussa, he olisivat poissa paikallisesta toimipisteestä. Vaikka totta kai ihmiset saavat lomaa pitää. Nykyajassa elämisessä on se etu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti