Rupesin katsomaan yhdestä suoratoistopalvelusta ikään kuin uusintana ikivihreää tositapahtumiin perustuvaa elokuvaa Zulu vuodelta 1964. Michael Caine näyttää siinä brittiupseerina aivan homolta.
Olen siis nähnyt tuon ennenkin joskus. Elokuvan tapahtumien keskiössä on Rorke's Drift -nimisellä paikkakunnalla sijaitseva ruotsalainen lähetysasema, jota joutuu puolustamaan vuonna 1879 pieni joukko brittisotilaita.
Siitä huolimatta, että brittisotilailla oli ollut käytössään takaaladattavat modernit kiväärit, ja tykkejä ja kranaatinheittimiä, kun taas zuluilla oli ollut lähinnä vain perinteiset keihäät ja kilvet. Lisäksi joillakin zulusotureista toki oli kivääreitä, mutta ne edustivat enimmäkseen vanhempia tyyppejä, eivätkä zulut olleet saaneet kunnollista koulutusta niiden käyttämiseen. Ja toiseksi, zulujen piirissä oli yleistä ajatella niin, että kivääri on pelkurin ase, kun sillä voi ampua vihollissoturin kaukaa joutumatta odottamaan tämän kohtaamista lähitaistelussa.
Isandlwanan taistelukentältä zulut toki sitten varmaankin saivat modernia täydennystä kivääriaseistukseensa.
Olen jostain lukenut, että vaikka zulut olivat kohdelleet hengissä siitä yhteenotosta selvinneitä brittisotilaita melko raa'asti, niin heidän oli kuitenkin käsketty jättää rauhaan siviilit, minkä he tekivätkin ilmeisesti. Siinä sivussa zulusoturit kyllä päästivät menemään myös joukon brittijoukkoihin kuuluneita, joita he olivat luulleet siviileiksi, koska näillä oli yllään epätavallinen univormu eikä tavanomaista punaisella takilla varustettua.
Zulut ovat hieno ilmiö. Kansa oli osa pitkäaikaista bantukansojen
kansainvaellusta. Zuluilla oli tehokas sotilaalinen organisaatio, vaikka
heidän armeijansa olikin oikeastaan luonteeltaan väliaikainen
miliisiarmeija. Zulusoturit olivat hyvin koulutettuja ja hyvin johdettuja, ja motivoituneita.
Zulut olivat historiallisesti juuri vähän ennen elokuvan tapahtumia vyöryneet eteläiseen Afrikkaan, jossa olivat karkottaneet, tappaneet, ryöstäneet, orjuuttaneet tai pakottaneet joukkoihinsa muita alueen uudehkoja bantukansoja. Puhumattakaan siitä, mitä zulut olivat tehneet alueen alkuperäisväestöille khoi- ja san-kansoille.
Zulujen täyden hallinnan esteenä olivat olleet enää vain britit ja hänen majesteettinsa, pitkäaikainen kuningatar Victoria.
Myöhemmin sitten hommaa seurasi alueella institutionaalinen valkoisten
harjoittama ei-valkoisten sortaminen rodullisin perustein. Etelä-Afrikan
tasavallan rotusortohallinto lopetettiin kuitenkin vuonna 1993 jKr. yleisten
vaalien myötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti