Näin edellisenä yönä seuraavanlaisia unia:
Olin sotilas, ja oli sota. Kuljin sotilasjoukon mukana ja pudottauduin valmisteilla olevaan puolustuskaivantoon. Mietin, että olenko häiriöksi parille sotilaalle, jotka olivat vielä syventämässä sitä.
Minut määrättiin konekiväärimiehen viereen kiväärini kanssa.
Ilmassa oli jännittynyttä odotusta. Tiesimme, mistä suunnasta vihollinen tulisi ilmaantumaan. En tuntenut itseäni kuitenkaan pelokkaaksi. Jokainen meistä tiesi tehtävänsä.
Lisäksi on mainittava se, että olen suurin piirtein ikuisesti nähnyt unia koulunkäynnistä. Ne ovat perinteisesti olleet vähemmän mukavia.
Nämä unet johtuvat sekä huonoista koulukokemuksistani että siitä, että syvällä sisimmässäni minua ottaa päähän se, että vaikka olen aikoinani suorittanut lukion oppimäärän, niin kuitenkin minulta jäivät suorittamatta ylioppilaskirjoitukset. Täten en ikään kuin valmistunut. Ja siksi(kin) näen yhä uudestaan unta lukion käymisestä.
Mutta edellisenä yönä olin nähnyt sellaista unta, että olin koulussa, ja oppilaitten joukossa oli yhdistykseni kävijöitä. Yhdistykseni, joka on minulle hyvin tärkeä. Tämä on uusi ja varsin tärkeä merkki siitä, että olen ikään kuin pääsemässä irti.
Viime aikoina muutenkin koulu-uneni ovat olleet keskimäärin mukavampia kuin aikaisemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti