Tuossa yhtenä päivänä olin lukenut hieman Australian yleisradioyhtiön ABC:n (=Australian Broadcasting Corporation) sivuilta juttua Tasmaniasta.
Niinpä sanoin yhdelle kaverilleni Liisalle Discord-palvelussa, että jos en olisi vammainen, niin voisin muuttaa Tasmaniaan. Hän sanoi, että voisin siellä sitten hengailla pussipirujen kanssa.
Sanoin Liisalle, että ne osaavat mölytä vielä Jaffaakin, nuorempaa hänen kissoistaan, paremmin. Jaffa menee aina joskus kotinsa parvekkeelle nimittäin kiljumaan.
Kerroin, että Tasmaniaan muuttaa nykyään vähemmän ihmisiä kuin sieltä pois. Osavaltion etu väestön houkuttelemisessa oli aikaisemmin ollut halpa asuminen. Mutta ei ole enää.
Liisa kysyi sitten minulta, että mikä siinä vammaisuudessa estää.
Kerroin hänelle, että Australia pisteyttää maahanpyrkijät.
Hän kysyi, että eikö Australia hyväksy vammaisia maahanmuuttajia.
Totesin tähän, että jos kykenee elättämään itsensä, niin sitten varmaan hyväksytään. Sanoin myös, ettei maahanpyrkijöiden pisteyttämisessä ole mitään pahaa.
Liisa ehdotti, että perustetaan jokin uusi vammaisjärjestö. Ehdotukseni sen nimeksi oli Rajattomat vammaiset ry global.
Seuraavaksi hän sanoi, että Tasmaniasta voisi sitten tehdä retkiä esim. Balille yhdistyksen lentokoneella. Liisa tietää, että Balilla asuu eräs sukulaiseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti