Putinin melko lailla vietyä runosuoneni vuonna 2022 julkaisen täällä nykyään runojen sijaan lähinnä monenlaista muuta aineistoa. Sitä pitää pärjätä sillä, mitä on. Voi sanoa tämän olevan tätä nykyä eräänlainen runollis-teknis-tieteellis-henkilökohtainen blogi. Ja Odysseus oli kyllä melkoinen kyklooppi!
keskiviikko 11. joulukuuta 2019
Uneni: Virtsasin paljon
Olin lomalla jossain ulkomailla. Paljon tuttuja oli mukana reissussa. Ja koko ajan minulla oli suurikokoinen virtsahätä. Pyrin virtsaamaan aina, kun siihen tarjoutui mahdollisuus, mutta en saanut koskaan virtsarakkoani tyhjäksi. Kerran virtsasin isokokoisen lasin täyteen. Ja kävin sitten kaatamassa tavaran pois, mutta jotkut näkivät mitä tein ja nauroivat.
Lopulta koitti kotiinlähdön aika. Olin jo ehtinyt tehdä päätelmiä virtsahätäni laadusta ja tullut siihen tulokseen, että virtsahätä ei koskaan lopu, virtsaan sitten miten paljon tahansa. Ja tästä päättelin, että näen varmaankin unta. Ja kun laivalle kävelimme, niin vapautuneesti virtsasin matkalla ympäriinsä. Mietin, että kun nyt olen tajunnut tämän olevan unta, niin milloinkohan uneni katkeaa. Mutta ei se tainnut heti sitä tehdä.
Minulla oli ollut todellisuudessakin virtsahätä, ja heräsin siihen turhan aikaisessa vaiheessa. Juuri sinä päivänä, kun olisin mieluiten tutinut paljon pitempään, koska kerho oli koko päivän suljettuna ikkunaremontin takia.
Ei pitäisi juoda teetä runsaahkosti lähempänä keskiyötä.
sunnuntai 8. joulukuuta 2019
Uneni: Muinais- ja nykykreikkalaisessa kaupungissa
Oli kaksi yhteenkasvanutta kaupunkia. Toinen oli muinaiskreikkalainen ja toinen nykykreikkalainen. Olin tai asuin muinaiskreikkalaisessa kaupungissa. Olin kerran käynyt kaupungin valtavankokoisessa kiehtovassa temppelissä, ja ajattelin käydä siellä joskus uudestaan, mutta sillä kertaa ajan kanssa. Tiesin haluavani tutustua myös nykykreikkalaiseen kaupunkiin, mutta minulla ei välttämättä ollut heti aikaa siihen.
Saattaa olla, että välittömästi tuohon uneen liittyi seuraava unenikin:
Minulla oli pienessä repussani arvokkaita kiviä. Ne olivat arvokkaita, vaikka ulkonäöltään ne muistuttivat lähinnä rapakiviä. Minun oli määrä toimia tukena ja turvana eräälle naiselle, joka menisi niillä hankkimaan rahaa toisesta kaupungista. Minulla oli repussani enemmän arvokkaita kiviä kuin mitä nainen oli nyt aikeissa myydä. Ajattelin, että annan loput niistä hänelle hänen saatuaan myytyä ensimmäiset kivistä toisessa kaupungissa.
Kerran olimme menossa lähtökaupungissa hänen kotiinsa. Hän järjesti jonkin valvovan vihamielisen tahon vuoksi harhautuksen avatessaan kotinsa oven: hän särki loisteputken. Tiesin, että nyt ilma oli tännä elohopeaa, jota yritin olla hengittämättä sisääni mennessäni ovesta sisään hänen perässään.
keskiviikko 4. joulukuuta 2019
Uneni: Löysin jostain revolverin, josta ajattelin ilmoittaa poliisille
Olin jossain paikassa hieman maaseudummalla. Löysin jostain lyhytpiippuisen revolverin. Revolverissa oli sivulle kääntyvä panosrulla. Otin luodit aseesta pois ja pistin taskuuni. Ajattelin, että pitää ilmoittaa siitä poliisille. Mutta sitten jotain tuli eteen, etten ehtinytkään tehdä sitä.
Ja, oi, katso: Poliisi saapuikin paikalle ihan oma-aloitteisesti. Ihmettelin, että joudunko tässä nyt pulaan, kun en ollut ilmoittanut vielä asiasta. Kerroin sitten poliisille, että tällaisen olin löytänyt. Annoin aseen poliisihenkilölle ja kaivoin taskustani vielä luoditkin esille. Mutta en sitten joutunutkaan mihinkään ongelmiin asian vuoksi.
En ole oikeasti koskaan elämäni aikana omistanut saatikka pitänyt hallussani tuliasetta.
maanantai 2. joulukuuta 2019
Uneni: Isot kalat
Minulla oli vettä sisältävässä suurikokoisessa astiassa isokokoisia kaloja. Jostain kumman syystä. Jouduin käymään välillä jossakin. Päätin, että päästän kalat kohta vapauteen. Kun pääsin takaisin kotiin, niin isäni oli kovin suuttunut, koska yhtä lukuunottamatta kalat olivat kuolleet, ja elossa olevakin oli kärsinyt palovammoja. Isä siinä puukolla veisteli palaneita kohtia pois kalasta.
Tosielämässä vanhempani ovat kummatkin olleet kuolleita jo kahdentoista ja puolen vuoden ajan. Mutta mietin, että uni voi (ainakin osaltaan) johtua viime aikojen uutisista, joissa on puhuttu hädästä, joka on kohdannut Australian koaloita metsäpalojen vuoksi.
Unennäköni jälkeen julkaistui MTV:n sivuilla uutisartikkeli otsikolla Nainen pelasti Lewis-koalan Australian metsäpaloista pelkät alusvaatteet yllään – nyt sydäntäsärkevästi parkunut koala kuoli.
Vaikka Hitler suojeli eläimiä, niin eläinten suojelu on siitä huolimatta oikein. Ainakin minun mielestäni.
tiistai 19. marraskuuta 2019
Uneni: Hyökkäsin Hitlerin linnaan
Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:
Minä ja pienin pikkuveljeni aioimme hyökätä kansallissosialistisen Saksan diktaattorin Adolf Hitlerin linnaan. No, me rynnäköimme, ilman aseita, linnan ovelle. Huomasin juostessamme, että linnan muurissa avautui hetkeksi luukku. Joku näki meidät. Ja sitten vartija tuli ovesta ulos.
Vartija suhtautui meihin kuitenkin täysin asiallisesti ja päästi meidät sisään. Paikka oli täynnä sotilashenkilöitä. Yritimme löytää aseita, jotta voisimme oikeasti käydä porukan kimppuun. Mutta emme saaneet niitä käsiimme. Kumma kyllä paikallaolevat suhtautuivat meihin täysin asiallisesti, vaikka emme edes puhuneet saksaa.
Jossain vaiheessa Hitler seisoi edessäni. Koska minulla ei ollut aseita, en ajatellutkaan hyökätä hänen kimppuunsa, mutta ihmettelin, miksi Hitler näytti siltä kuin olisi kotoisin Perikato-elokuvasta.
Kaksistaan olisi ollut älytöntä hyökätä sotilaita vilisevään linnaan jopa aseiden kanssa. Saatikka sitten ilman aseita, minkä me teimme. Mutta onneksi emme myöskään joutuneet rautalangasta valmistettuun kaulakiikkuun, kuten eräille oli käynyt vuoden 1944 heinäkuun 20. päivän salaliiton joutua murskatuksi.
Jos näen vastaavanlaista unta vielä joskus, niin toivottavasti meillä on silloin mukana komppanian verran yhdysvaltalaisia sotilaita ja mielellään pari Sherman-panssarivaunuakin. Tai sanotaan nyt, että ennemminkin pari Jackson-panssarivaunua.
Mainitsemani Perikato-elokuva on synnyttänyt tuhansittain internetmeemejä. Ja niin kävi, että unen näkemistä seuraavana päivänä eräs tuttuni laittoi minulle unestani tietämättä sähköpostitse internetmeemin, joka oli otsikoitu Hitler kuulee Malmin lentokentän lakkauttamisesta. Vähän kuin olisi tässä kyse kuulun psykoanalyytikon, Sigmund Freudin oppilaan ja mystikon C. G. Jungin lanseeraamasta synkronisiteetista.
Uneni synty saattaa liittyä siihen, että olen katsellut National Geography -kanavan niitäkin sotadokumentteja, jotka käsittelevät toisen maailmansodan tapahtumia Normandian maihinnoususta (kesäkuun 6. vuonna 1944) alkaen. Saattaapi liittyä siihenkin, että olin juuri löytänyt Historianet-sivustolta tuoreen (maksumuurin takana olevan) artikkelin 'Hitler oli aineissa läpi kolmannen maailmansodan', joka käsittelee Norman Ohlerin vuonna 2015 julkaistua tietoteosta Adolf Hitlerin ja Saksan kansan ja asevoimien aineidenkäytöstä toisen maailmansodan aikana. Kirjan nimi on suomeksi Hitlerin tabut (ilmestyi vuonna 2016), ja julkaisin siitä pienen arvostelun blogissani.
...
PS 31.7.2020: Mainitsemaani Perikato-elokuvaan perustuu myös eräs melkein kansainvälinen seura, vaikka siitä ei saisi puhua.
sunnuntai 17. marraskuuta 2019
Uneni: Otimme käyttöömme raitiovaunun
Olin joidenkin tuttujeni kanssa ottanut ilman lupaa käyttöömme raitiovaunun. Yksi meistä toimi kuskina. Sanoin hänelle, että vaihtaa kakkosvaihteelle, koska kuljimme mielestäni liian lujaa vauhtia. Kuski ei kuitenkaan heti ottanut neuvoani onkeensa.
Raitiovaunussa oli suurikokoinen metallinen "ratti". Sillä kuski kallisti vaunua aina kun tultiin kaarteeseen.
perjantai 15. marraskuuta 2019
Uneni: Nörttien vapaa-ajantapaamisessa
Olin mennyt johonkin tärkeään nörttien vapaa-ajantapaamiseen. Koin olevani jossain määrin huono nörtti, mutta viihdyin kuitenkin. Olin omieni joukossa.