– Kuinka monta Touretten oireyhtymästä sekä koprolaliasta kärsivää ihmistä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?
– PaskavittuuuUU!
Jokin aika sitten oli eräässä Lontoossa sijaitsevassa Bafta-nimisessä ulkomaisessa gaalassa eräs Touretten oireyhtymästä sekä koprolaliasta kärsinyt mies nimeltä John Davidson, joka oli gaalassa itse asiassa eräänlainen juhlakalu, aiheuttanut suurta vihastusta. Mies oli ja lienee edelleen Tourette-aktivisti. Kerrotaan nimittäin hänen rasistisen huutelunsa herättäneen paheksuntaa. Kyseisessä gaalassa oli jaettu tietoa Touretten oireyhtymästä kuin myös palkittu parhaasta roolituksesta ja pääosasta I Swear -elämäkertaelokuva, jonka esikuvana on ollut juuri tämä John Davidson.
Touretten oireyhtymä eli kuten Wikipedia asian ilmaisee, yhtäaikainen äänellinen ja motorinen monimuotoinen nykimishäiriö, on neurologinen tai neurokemiallinen oireyhtymä, jonka keskeisinä oireina ovat tik-liikkeet eli äkilliset ja nopeat nykäykset ja liikkeet sekä äänet, jotka toistuvat samalla tavalla lyhyiden jaksojen ajan.
Itse kuulin ensimmäisen kerran oireyhtymästä lukiessani nuorena miehenä jotain yhdysvaltalaisen kirjailijan Kurt Vonnegutin (1922-2007) romaania. Siinä oli eräs oireyhtymästä kärsivä henkilö, joka puhui tahtomattaan rumia.
Tälläista oireilua kutsutaan koprolaliaksi. Vaikka se on usein näkyvin oire tourettenoireyhtymäisillä henkilöillä, se on itse asiassa verrattain harvinainen heidän keskuudessaan. Ehkä vain kymmenesosa Touretten oireyhtymää sairastavista kärsii samalla koprolaliasta.
Olen välillä katsonut televisiosta minulle rakkaaksi käyneeltä TLC-kanavalta tulevaa tosi-tv-ohjelmaa Baylen: Elämäni Touretten kanssa. Siinä on pääosassa Baylen Dupree -niminen yhdysvaltalainen nuori nainen, jolla on taakkanaan sekä Touretten oireyhtymä että koprolalia. Hänellä on paljon sisaruksia, ja hän haluaa vihdoin itsenäistyä, vaikka hänen oireilutaakkansa vaikeuttaa suuresti eloa ihmisyhteiskunnassa.
On tärkeää painottaa sitä, että koprolaliasta kärsivä ihminen laukoo juuri sellaisia asioita, joita ei saisi ao. tilanteessa sanoa. Sama pätee tekstin alussa mainitsemani John Davidsonin ulkoiseen käyttäytymiseen. Helsingin sanomat -lehden lukijakommenttipalstalla joku oli puolustanutkin miehen "käyttäytymistä".
Ihminen voi olla antirasisti ja antifasisti ja rakastaa afroyhdysvaltalaisia ja neekereitä, mutta jos häntä vaivaa koprolalia, niin hän helposti käyttää rasistisia ilmauksia täysin epäsopivissa tilanteissa.
Esitän kaksi esimerkkiä tuon Baylenin koprolaliaan liittyen. Hän oli kerran äitinsä tukihenkilönään joutunut matkustamaan lentokoneen kyydissä kauas muualle Yhdysvaltoihin esitelmöimään omista oireiluistaan. Heidän saavuttuaan lentokentälle Baylen sanoi: "Minulla on ase." Hänen äitinsä lausui hänelle, että voisitko kuiskata. Ja heidän ollessaan lentokoneessa ilmassa matkalla määränpäähänsä nainen sanoi: "Me kaikki kuolemme." Ilmeisesti ei kovin moni, onneksi, kuullut hänen lausumaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti