Näin edellisenä yönä seuraavanlaista unta:
Olin jonkun tuttuni kanssa kävelemässä jossain. Läheisellä niityllä oli noin 20 miehen joukko pukeutuneena 1. vuosisadan jKr. roomalaisen legioonalaisen varusteisiin. Yksi oli hukannut kilpensä. Löysin sen, ja vein sen hänelle, mutta minkäänlaista kiitosta ei kuulunut.
Joukon larppaaminen vaikutti sekopäiseltä. Tasavallan loppuajan ja keisariajan alkukauden aikana roomalainen armeijajärjestelmä perustui raskaaseen jalkaväkeen, joka oli järjestetty kohortteihin. Taistelun koittaessa legioonalaiset olivat järjestäytyneinä tiiviiseen kilpirivistöön, jonka läpi ei noin vain tunkeuduttu. Kuri oli Rooman legioonissa kaiken A ja O. Mutta nämä larppaajat olivat aivan toista maata.
Sanoin toverilleni, että jos tällaista porukkaa vastassa olisi oikealla tavalla järjestäytynyt samansuuruinen sotavoima, niin jälkimmäinen voittaisi kuusi-nolla. Puhuin ensin 40 sotilaan kokoisista joukoista mutta nostin määrän 80:aan. (Liveroolipelaajia voi olla vaikea kyllä löytää kymmenittäin samaan paikkaan kokoontumaan.)
Mieleeni tuli myös, että oikealla tavalla järjestäytynyt legioonalaisjoukko voittaisi luultavasti helposti myös kooltaan puolitoistakertaisen mutta järjestäytymättömän vihollisjoukon.
PS. Mielessäni on elämäni aikana varsin paljon viipynyt Rooman valtakunta. Toki olen historiasta kiinnostunut muutenkin. Äsken törmäsin omituiseen uutiseen TikTok-trendi paljasti oudon asian miehistä: Miksi ihmeessä miehet ajattelevat niin usein Rooman valtakuntaa?. Tuon tutkimuksen kohderyhmä on kuitenkin suppea. Voi olla, että Rooman valtakunnan ajatteleminen ei sittenkään ole kauhean yleistä miessukupuolen edustajilla, kun ottaa huomioon muutkin miehet kuin TikTokin käyttäjät. Jonkun pitäisi tehdä asiasta tutkimus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti