Näin edellisenä yönä seuraavanlaista unta:
Sain kuulla, että suhteellisen lähellä kotiani sijaitsisi vapaaseurakunta. Minusta alkoi tuntua hyvältä ajatukselta, että alkaisin käydä siellä.
Suomen vapaakirkon jäsenseurakuntia kutsutaan vapaaseurakunniksi. Kirkkoa voisin luonnehtia siten, että se on ikään kuin jotain Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon ja Helluntaiherätyksen välimaastossa. Tai kuten eräs silloinen seurakuntatuttuni oli sanonut vapaakirkollisista: "Me olemme kuin helluntalaiset, mutta järkevämpiä." (Itse asiassa perinteisesti vapaakirkolliset ovat keskimäärin olleet keskimääräistä suomalaista koulutetumpia, jos ketään kiinnostaa. Nykyään ero vapaakirkollisten hyväksi ei tosin liene enää suuri.)
1990-luvun jälkipuoliskolla kävin melko säännöllisesti Vantaan vapaaseurakunnassa. Se sijaitsi silloin ja sijaitsee edelleen itä-Vantaalla Hiekkaharjussa eli melko kaukana kotoani länsi-Vantaalta. Siihen aikaan saatoin kuitenkin aina välillä saada lainaan vanhempieni auton, jolla huristelin sitten kirkonmenoihin. Useimmiten kuitenkin taisin kulkea välin bussikyydillä. Hakunilassa asui useita seurakunnan jäseniä, ja usein siellä pidettiin seurakunnan pienkokouksia. Osallistuin niihinkin. Niistä ajoista minulla on perintönä kaksi hyvää ystävää.
Voit niin halutessasi käydä katsastamassa vanhan tekstin nettisivuiltani Suomen vapaakirkko, jonka jäsen olin yhteen aikaan, ja suhteeni siihen.
Vieraannuin kuitenkin aikaa myöten jossain määrin uskosta. Erosin jo toisen kerran elämässäni kirkosta. Ja paljon myöhemmin siitäkin minusta tuli vielä entistä uskonnottoman oloinen.
Useita vuosia sitten olin saanut myös tietää, että tätä nykyä myös länsi-Vantaalla, nimittäin Askistossa, sijaitsee vapaaseurakunta. Kävin siellä sitten useita kertoja, mutta siihen se jäikin, vaikka se oli mukava.
Hieman järkytyin tästä unestani, kun se kertoo paitsi syvällä sisälmyksissäin asuvasta seurakuntayhteyden kaipuusta, niin myös perimmäisestä toiveestani voida uskoa Korkeampaan voimaan.
Näin samana yönä myös toisen unen, joka häiritsi minua myös, mutta toisella tavalla:
Pelasin jotain lautapeliä lattialla jonkun tyypin kanssa. Minua ihmetytti, että jonkinlaisena nopan korvikkeena pelissä käytettiin pikkuesineitä, jotka muodoltaan muistuttivat Primaspan-verenohennuslääkettä. Enkä yhtään ymmärtänyt, miten ne toimivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti