Taatolla väsy on
Jo joutuvi taatto aina, mi järvi jäässä
Riksa hänen ongelmissa olla voisi
äärellä Lammasmeren
Ja niin linnut peräpäästänsä kauniisti hymyää
Kevät onneksi helpotuksen tuo
Mut' ai, ai vaaria, kun ei ole sillä haavia
mutta meidän naalilla
oma haavi auki on
"Mielenterveyttä minä sinulle aiheutan",
sanoo hauki
"Kun itseäsi minuun vertaat, sut terveeksi tunnet"
"Kalsareittes' läpi näkyy jo toukokuu"
Kiitoksia Liisa Discord-anneistasi sekä inspiraatiosta.
PS. Runolla ei välttämättä ole mitään tekemistä kummankaan isoisäni kanssa. Mutta ankaran talven kanssa on. Ja tällä viittaan keliongelmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti