keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Runoni: Sudensuojelijanarkkari

Ihmeaine se oli!
Euforiaa aiheutti
Piristi
Nukkumisen esti

Oikeudentunteen vallassa
sotilas soti
Innokkaasti rynni eteenpäin
Myös sotarikoksiin syyllistyi
Sitä ihmeaine myös aiheutti

Kotirouvatkin Pervitinillä
maustettua
suklaata
söivät

Adolf alun perin ainoastaan
steroideja, rypälesokeria
ja vitamiineja nautti
Mutta henkilääkärinsä
ansiosta
myöhemmin
uuden elämän löysi

Ensin oli ollut
ikäisekseen nuorekas
Myös suden rauhoitti
Alkoi kuitenkin:
nopea fyysinen
rappeutuminen

Ryhti muuttui
kumaraksi
Henki alkoi haista
Eva pahoinpiteli
häntä seksileikeissä
Jäsenet alkoivat vapista
Hampaat tippua
alkoivat

Huumeita, niin monenlaisia
joukossa myös Pervitin
Adolf narkkari
pelkäsi olevansa
Häntä rauhoiteltiin:
narkkari nauttii koko ajan
samaa ainetta
Hän ei narkkari ole
suinkaan

Sudensuojelijanarkkari
oli kuitenkin

Lopulta huumeet
koko valtakunnasta
loppuivat

Adolf diilerilleen
potkut antoi
Diilerin kädet olivat
alkaneet täristä
Kelvoton mies
Ja aineitakaan
ei enää saanut

Adolf sokeriin siirtyi
Sitten tappoi itsensä

Sitten Saksa tappoi
suden

Kirjoitin tämän runoni 8.8.2019 vuonna 2019 alkaneen runoryhmän yhteydessä. Asiaan liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni Kirja-arvio: Norman Ohler: Hitlerin tabut.

1 kommentti:

  1. Anonyymi8/4/20 23:54

    Susi, tuo laumaeläin, mistä lie perää, että ihmisen tappaisi, tuo metsän, soiden aavojen eläin.

    VastaaPoista