Uneni: Minun oli tarkoitus lähteä wanhaa kaveriani tapaamaan

Näin edellisenä yönä seuraavanlaista unta:

Asuin vanhempieni luona, omakotitalossa. Heidän kämppänsä oli jopa isompi kuin mitä se oli todellisuudessa ollut.

Minun oli tarkoitus lähteä wanhaa kaveriani Japea tapaamaan. Tarkoitus oli olla hänen luonaan yötä. Aikataulu oli melko kiireellinen. Olin kerännyt mukaan otettavat tavarat kasaan. Olin sopinut isäni kanssa, että hän heittää minut autolla tietylle kauempana olevalle bussipysäkille.

Mutta isäni olikin ottanut vähän kuppia eikä siksi voinut tarttua auton rattiin. Ja äidilläni ei ollut ajokorttia. Olin valtavan vihainen. En millään ehtisi kävellä kyseiselle bussipysäkille ajoissa.

Keksin sitten, että turvaudun suunnitelmaan numero kaksi. Kysyn Japelta, haluaisiko hän tulla käymään minun luonani. Unissani kännykät ovat yleensä varsin ihmeellisiä kapistuksia, mutta onnistuin soittamaan puhelimellani Japelle. Tälle kävi se, että hän tulee käymään.

Vähän ajan kuluttua tajusin, että olin ollut niin hömelö, etten ollut edes muistanut pakata kaikkia tarpeellisia tavaroitani reissua varten. joten hyvä oli oikeastaan, etten ollut päässyt lähtemään.

Oikeassa elämässä olin muuttanut vanhempieni luota omaan kotiini vuonna 2002. Ja vanhempani olivat kummatkin kuolleet vuonna 2007. Oikeassa elämässä isäni ei myöskään ollut ollut noin epäluotettava.

Jape on yksi kolmesta edelleen olemassa olevista vanhimmista kaveristani. Olin tutustunut häneen vuonna 1995.

Uneni: Toinen pitkä kävely

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Minun oli tarkoitus päästä tutummille seuduille. Matka oli minun tarkoitus taittaa kävellen.

Tosin en ollut ihan varma reitistä. Enkä siitä, missä minä olin.

Mutta lähdin kävelemään.

Melko alussa kävelyä ajattelin päästä eräälle tielle eräänlaista oikoreittiä oikaisemalla eräänlaisen maaseutumaisen alueen kautta. Kohta edessäni oli jonkinlainen kasvustoa täynnä oleva vaara. Mietin jo, että pitäisikö sittenkin kääntyä takaisin ja mennä suosiolla pitempää reittiä. Mutta sitten maasto aivan silmissä paranikin, joten päätin noudattaa alkuperäistä aikomustani.

Kävelin. Kävelin. Kävelin. Välillä luulin näkeväni tuttua seutua, jostain aikaisemmasta unestani siis, mutta silti en oikeasti päässyt perille. Kävelin, kävelin, kävelin.

Onkohan minulla elämässäni nyt menossa jonkinlainen pitkä marssi -vaihe? Kun ottaa huomioon tämän edellisen muistiin merkitsemäni unenkin.

Uneni: Pitkä kävely

Näin edellisenä yönä seuraavanlaista unta:

Lähdin joidenkin tuttujen kanssa melko pitkälle kävelylenkille. Jossain välissä käytiin ilmeisesti syömässä jossakin. Olin siellä ottanut reppuuni yhden ylimääräisen sämpylän ja tarjosin sitä yhdelle tovereistani, joka näytti siltä kuin tarvitsisi sitä enemmän, mutta hän sanoi, että hän sai nyt myös otettua itselleen jotain.

Jatkettiin sitten matkaa. Jossain vaiheessa tuli jopa pimeä, ja pelkäsin hukkaavani edellä kulkevat toverini. Mutta en ilmeisesti hukannut.

Unesta jäi miellyttävä tunne.

...

PS. 5.7.2022: Ja tuli sitten toinenkin pitkä kävely.

Mikä on musta, likainen ja elävöittävä?

Mikä on musta, likainen ja elävöittävä? Vastaus kuuluu: Jeesus.

Erään tuntemani älykkään sanaleikkejä harrastavan vanhuksen mielestä vastaus kysymykseen on multa, mutta minä olin ollut vakaasti Jeesuksen kannalla.

Uneni: Partioon käypi tieni?

Näin edellisenä yönä seuraavanlaista unta:

Minun piti lähettää kansainvälisen partioliikkeen Yhdysvalloissa sijaitsevalle keskuselimelle sähköpostia. Jostain syystä olin unohtanut kirjoittaa tekstin, ja luultavasti olin jättänyt jopa otsikon sähkökirjeeseen laittamatta ennen kuin olin ajatuksissani painanut Lähetä-nappia sähköpostiohjelmassani. Kuitenkin melko välittömästi viestiini saapui vastausviesti, jossa oli vain hymiö.

Aikeeni oli ollut siis kysellä pääkallonpaikalta, että olisiko mahdollista, että viisikymppinen henkilö – eli minä – lähtee mukaan partioliikkeen toimintaan. Minulla oli mielessäni myös eräs nyt jo vanhahko sukulaiseni, joka oli nuorempana ollut partiossa.

Mietin nyt, että ehkä voisin kirjoittaa täydemmän kirjeen ja lähettää perään.

Kirjoittaessani tätä blogimerkintää kävin Wikipediassa lukemassa miespuolisten ihmisten partioliikkeestä. Järjestön toimeenpaneva komitea on Genevessä Sveitsissä toimiva Maailmantoimisto. Järjestön pääsihteerin toimisto taas sijaitsee Kuala Lumpurissa Malesiassa.

Naaraspuolisilla ihmisillä on myös vastaava järjestö, jonka organisaatio vaikuttaa kiemuraisemmalta.

PS. En ole koskaan oikeasti tuntenut minkäänlaista vetoa partioliikkeeseen, vaikka se mielestäni edustaakin periaatteessa tolkullisia arvoja.

Parasta, mitä voin elämältä odottaa

Parasta, mitä voin elämältäni enää odottaa, on tontun jolkotus.

Uneni: Colt Peacemaker

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin Villissä lännessä. Joitakin tuttujani tai puolituttujani kohti ammuskeltiin vähän matkan päässä, mahdollisesti jopa kivääreillä. Satuin omistamaan klassisen Colt Peacemakerin. Lampsin se kädessäni paikan päälle kysymään, että voisinko olla avuksi. Mutta ammuskelu oli jo ehtinyt lakata. Hyvä joka tapauksessa, että ruumiita ei ollut ehtinyt tulla. Ainakaan kukaan näistä tyypeistä ei ollut kuollut, tai edes haavoittunut. Jälkeenpäin ajatellen Winchester-makasiinikivääri olisi tietenkin olla hyvä lisä, jos olisi ollut kusisemmat paikat.