Johanna Sinisalo on kirjoittanut kirjan Iron Sky - Renaten tarina. Se on romaani naisesta, joka kasvaa nuhteettomaksi natsiksi salaisessa kuulinnakkeessa.
Kaikkihan tietävät hienon suomalaisen elokuvan Iron Sky. Ja jos eivät tiedä, niin minä kiroan heidät! Mutta haluaisin kuitenkin nyt kiinnittää huomiota romaanin kuvaukseen sisältyvään mainintaan "nuhteettomasta natsista". On tietenkin jokaisen oma asia, kuinka käsittää sana nuhteeton, mutta voi hyvin kuvitella, että Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen (1920-1945) on aikoinaan kuulunut sellaisia ihmisiä, jotka ovat olleet puolueen johdon, eli Adolf Hitlerin kannalta, riittävän "nuhteettomia".
Minun kannaltani taas yksi varmimmista nuhteettomista natseista on ollut juutalaisten pelastajana tunnettu Oskar Schindler (1908-1974 jKr.). Tämä oli syntynyt Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiassa. Ensimmäisen maailmansodan lopulla hänen synnyinmaansa lakkautui, ja hän joutui toteamaan asuvansa uudessa maassa, tshekkien ja slovakkien muodostamassa Tshekkoslovakiassa.
Tshekkoslovakia ei ottanut huomioon maan etniseen saksalaiseen vähemmistöön kuuluvien ihmisten kulttuurisia vähemmistöoikeuksia. Tämä oli varmaankin tärkein syy sille, että hän liittyi lopulta kansallissosialistisen Saksan hallitsevan puolueen tshekkoslovakialaiseen sisarpuolueeseen. Koska hänen isänmaalliset tunteensa kohdistuivat kansallissosialistiseen Saksaan, hän vakoili sen hyväksi asuinmaansa sotilaskuljetuksia. Hänen tällä tavoin hankkimiaan tietoja ei kuitenkaan lopulta tarvittu, koska Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska päättivät syntyneen sodan uhan vuoksi painostaa Tshekkoslovakian luopumaan sudeettialueista, joilla maan saksankielinen vähemmistö enimmäkseen asui.
Sudeettialueilla kuitenkin olivat sattuneet sijaitsemaan myös merkittävät rajalinnoitukset, jotka olisivat olleet suuri apu puolustajalle, jos Saksa olisi hyökännyt Tshekkoslovakiaan. Koska sotilaallinen vastarinta olisi ollut uudessa tilanteessa hyödytöntä, maa antautui Saksalle laukaustakaan ampumatta.
Myöhemmin Saksa ja Neuvostoliitto hyökkäsivät Puolaan. Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska julistivat sodan nyt toiselle hyökkääjävaltioista, eli Saksalle, mutta eivät Neuvostoliitolle.
Joka tapauksessa Saksa ja Neuvostoliitto järjestivät sodan lopuksi Brest-Litovskissa yhteisen voitonparaatin, eikä mikään niitä siinä estänyt. Samalla ne lakkauttivat Puolan olemassaolon kansakuntana.
Schindler siirtyi nyt katsastamaan tilaisuuksia, mitä uusi valloitettu entinen Puolan alue voisi tarjota yritteliäälle miehelle. Hän perusti tehtaan Krakovan kylkeen. Sen työntekijöiksi hän sai juutalaisorjia läheiseltä leiriltä.
Oskar Schindler piti rintapielessään suurikokoista natsihakaristiä. Mies varmaankin kannatti Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen aatteen yleisiä linjoja, mutta hän, kuten monet muutkin saksalaiset, ei ollut ottanut huomioon sitä, että Hitler rikoskumppaneineen voisi oikeasti viedä aatteensa sen loogiseen päätepisteeseen saakka.
Kun Schindler näki, mitä juutalaisten olemassaololle oli käymässä, hän päätti pitää huolen siitä, että mahdollisimman monet hänen työläisistään selviäisivät hengissä sodan loppuun saakka.
Tehtaanjohdon kannalta se oli kyllä muutenkin välttämätöntä, että hän seurusteli sujuvasti kansallissosialististen virkamiesten kanssa. Mainitsemani lähileirin raaka SS-komendantti piti häntä ystävänään.
Schindler piti juutalaistensa puolia, missä pystyi. Tämä vaati myös varoja, sillä hän joutui lahjomaan kansallissosialistisia virkailijoita. Ja mitä pitemmälle sota eteni, sen enemmän hän joutui kaivamaan kuvettaan lahjusten antamista varten.
Kerran hänen juutalaisensa oli jopa kärrätty Auschwitzin tuhoamisleirille, mutta hän onnistui järjestämään nämä sieltä hengissä takaisin.
Sodan päätyttyä länsivaltojen tahtotilan vuoksi Puolan kansakunta perustettiin uudelleen, mutta se joutui vuosikymmenien ajaksi toisen hyökkääjävaltioista, Neuvostoliiton, alaisuuteen.
Ja Schindler muutti Amerikkaan. Hän epäonnistui siellä yrittäjänä. Tämä voi johtua siitä, että hän joutui siellä maksamaan työläisilleen palkkaa.
Mutta hänen juutalaisensa – Schindlerjuden – muistivat hänet koko lopun elämänsä.
Minusta pahinta Schindlerissä oli se, että hän petti Puolassa vaimoaan minkä ehti. Jotkut toiset taas voisivat olla sitä mieltä, että pahinta miehessä oli se, että hän oli nationalisti.
Nationalismissa eli kansallismielisyydessä on kysymys aatteesta, joka painottaa etnisyyden oikeuksia korottaa itsensä kansakunnaksi ja viljellä omaa kulttuuriaan ja puolustaa etujaan. Alkujaan liberaalit ovat keksineet sen.
Nationalismia voi olla olemassa monenlaista. Minun mielestäni liberaalihko nationalismi on tai voi olla myönteinen yhteiskunnallinen voima ja kiihkonationalismi vähemmän myönteinen yhteiskunnallinen voima. Itse hyväksyn kansalaisten ihmiskasvoisen nationalismin ilmaisut.
Mielestäni Hitler edusti nationalistina täydellistä ääripäätä. Edes fasistit eivät päässeet kovin lähelle sitä. Hitleriin verrattuna myös kansallissosialisti Oskar Schindler loppujen lopuksi tuli asemoituneeksi jonkin verran lähemmäksi nationalismin liberaalia päätyä.
Tietysti Schindleriä voisi arvostella vielä siitäkin, että hän kannatti demokratiaa vastustavaa ja vieläpä totalitarismia kannattavaa puoluetta. Mutta täytyy muistaa, että tuohon aikaan demokratia ja varsinkin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus olivat varsin uusi asia Euroopassa. Ja sekin tärkeä yksityiskohta on muistettava, että ensimmäisen maailmansodan päättyessä Itä-Eurooppaan ja Aasiankin puolelle oli syntynyt maailman ensimmäinen totalitaristisesti hallittu maa, joka oli neuvosto-Venäjä, joka vuonna 1922 muutti nimensä Neuvostoliitoksi. Totalitarismin logiikan kanssa on hyvin yhteensopivaa se, että maan nimessä oli sana "neuvosto", joka oli alun perin tarkoittanut Venäjällä ruohonjuuritason työläisten ja maatyöläisten neuvostoja, jotka jonkin aikaa kilpailivat poliittisesta vallasta nk. väliaikaisen hallituksen kanssa vuonna 1917, aina siihen asti, kun loppuvuonna kommunistinen puolue kaappasi hallitusvallan maassa itselleen. Tämän jälkeen kilpailevat poliittiset puolueet kiellettiin yksi toisensa jälkeen, ja neuvostotkin sulautettiin epäitsenäisiksi osiksi uuteen puolue-valtio-koneistoon.
On jotenkin kuvaavaa, että Neuvostoliitosta tuli myöhemmin kansallissosialistisen Saksan järjestyksessä kolmas liittolainen fasistisen Italian ja sotilas-valtio Japanin jälkeen. Neuvostoliiton ensimmäinen liittolainen taas oli ollut Mongolia. Natsi-Saksa pääsi listalla kuitenkin toiseksi.
...1980-luvulla olin lukenut Thomas Keneallyn kirjan Schindlerin lista. Vasta vuosia myöhemmin aiheesta joku teki aiheesta sitten vielä elokuvan.
PS. Ja minun tulee lukea ennemmin tai myöhemmin tuo Johanna Sinisalon romaani Iron Sky - Renaten tarina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti