Vasta olin maaliskuun alkupuolella nk. lippulaivablogissani saanut julkaistua blogimerkinnän otsikolla Miksi yhdysvaltalaiset eivät osta eurooppalaisia käyttöjärjestelmiä vaan valittavat?, ja nyt sitten iski tajuntaani seuraavanlainen tuore uutinen:
Euroopan unionin piirissä (lähde 1, lähde 2) on näköjään keksitty, että voitaisiin kehittää yhteinen eurooppalainen Linuxin levitysversio. Sanoin "piirissä", koska hanke ei ole lähtenyt minkään EU:n elimen aloitteesta eikä se siten ole vielä myöskään virallisesti Unionin tukema.
Mutta pitää minun nyt tuoda asiaa esille hivenen verran. Tästä voi tulla jotain kiinnostavaa tai jopa innostavaa.
Linux-käyttöjärjestelmä, ja varsinkin sen ydin eli kerneli, on alkujaan suomalainen keksintö. Sen perustana olevan ideologian mukaan käyttäjillä on oikeus tutustua ohjelman lähdekoodiin, jolla se on kirjoitettu, ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Avoimen lähdekoodin periaatteisiin kuuluu myös vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen ja kopioida ja levittää sekä alkuperäistä että muokattua versiota, kuten Wikipediassa sanotaan.
Tästä vapaudesta johtuu se, että ei ole olemassa yhtä ainoaa Linux-käyttöjärjestelmää, josta voitaisiin sanoa, että tämä tässä on Linux ja tämän saat, kun sen asennat. Sen sijaan puhutaan Linuxin levitysversioista. Lyhyemmin voidaan puhua myös "jakeluista" tai voidaan käyttää myös anglismia "distro", joka tulee englannin kielen ilmaisusta distribution.
Linux ei ole keskitetysti johdettu projekti. Sitä kehittää valtava määrä erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä. Linuxin alkuunpanija, suomalainen Linus Torvalds, on kuitenkin toiminut virallisen Linux-ytimen hoitajana arvovaltansa Linux-yhteisössä takia ja ansiosta.
Yksi Linuxin hyvistä puolista, ollen myöskin samalla sen huono puoli, on se, että Linuxin levitysversioita on varsin paljon erilaisia (linkki osoittaa Distrowatch-sivustolle, jolla esitellään noita melko paljon. Osan näistä takana on tavalla tai toisella jokin kaupallinen taho. Ja vain osa Linuxin levitysversioista on sellaisia, että ne ovat riittävän helppoja ja mukavia tavallisen ihmisen käyttää.
Linux on nykyään varsin yleinen ohjelmisto. Monet ihmiset eivät edes tiedä käyttävänsä sitä.
Itse olen pyrkinyt monen monituisia vuosia käyttämään omissa PC-tietokoneissani vain sellaisia Linuxin levitysversioita, joita voisin suositella myös vähemmän tietotekniikasta tietäville ihmisille. Monta vuotta valintani on ollut Linux Mint.
Ao. EU-väen tavoite "oman" Linuxin levitysversion kehittämisessä ja lanseeraamisessa on tukea eurooppalaista ohjelmistotuotantoa ja synnyttää eurooppalaisia innovaatioita. Ja toiseksi projektin tarkoituksena ei ole tuottaa mitään varsinaisesti uutta vaan sellainen uusi standardi Linux-käyttöjärjestelmälle, joka sopisi EU-maissa julkisen vallan toimijoiden ja yritysten käyttöön.
Kehittäjien mukaan maat voisivat lisätä käyttöjärjestelmään oman "kansallisen" osansa ja alueet voisivat lisätä omat parannuksensa, ynnä yksittäiset organisaatiot voisivat myöskin hienosäätää lisättyjä toiminnallisuuksia.
Voisin olettaa uudesta käyttöjärjestelmästä tulevan varsin sopiva myös erilaisten yhdistysten sekä EU-maiden tavallisten kansalaisten kannalta.
Uuden Linux-käyttöjärjestelmän nimeksi on tulossa ainakin tällä hetkellä EU OS. Lyhenne "OS" tulee englanninkielisestä ilmaisusta "operating system", joka on suomeksi käyttöjärjestelmä.
Mutta kuten ylle linkittämissäni englanninkielisissä artikkeleissa todetaan, niin kehittäjät olisivat voineet valita pohjaksi uudelle Linuxilleen jonkin muun kuin yhdysvaltalaislähtöisen Fedora Linuxin, esim. saksalaisperustaisen openSUSE:n.
Itse kannattaisin Debian Linuxia, joka on vankan konservatiivinen ja samalla erittäin vakaa vanha Linuxin Linuxin levitysversio, jota kehitetään ei-kaupalliselta pohjalta. Debian-projekti ei ole varsinaisesti eurooppalainen mutta sen kehitystyö tehdään sentään globaalisti.
Jos ketään kiinnostaa, että projektin kehittäjät ovat tällä hetkellä valinneet Linuxin levitysversionsa työpöytäympäristöksi KDE Plasman. Se on kyllä erinomainen, mutta Linuxissa käytettäväksi työpöytäympäristöksi raskaammanpuoleinen.
Nyt vain voi toivoa, että EU:lta alkaa tulla virallista tukea tälle projektille. Tällä hetkellä käyttöjärjestelmän nimi EU OS on jossain määrin harhaanjohtava, kun virallista tukea ei vielä ole.
Omalta kannaltani elämme kuitenkin jännän äärellä. Toivottavasti vuoden sisällä tai kuluttua kuullaan jotain uutta ja mukavaa aiheeseen liittyen.
(Jos tuosta tulee toimiva ja luvatun kaltainen käyttöjärjestelmä jokunen vuosi myöhemmin, saatan ruveta käyttämään sitä itsekin. Mutta vielä ei ole syytä ruveta myymään karhun nahkaa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti