Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta, josta muistan valitettavan vähän:
Olin jossain ajassa, jossa ei vielä ollut keksitty polttomoottoria.
Eräs nainen kysyi minulta, että olisiko minulla tietoa tai hyvää arvausta siitä, missä hänen miehensä mahtaisi olla. Sanoin hänelle, että hänen miehensä suurella todennäköisyydellä on joko orjana Morian kaivoksissa tai vaihtoehtoisesti hän tekee siellä hyvää tiliä. Totesin hänelle, että hevosellakin ratsastaen matka sinne kestää 48 tuntia. En tuntenut suurta intoa lähteä naisen puolesta selvittämään asiaa.
Jossain vaiheessa unta olin tavaroineni ruohikolla. Paikalle tuli kaksi aseistettua miestä, joista toinen sanoi, että tavaroitteni seassa on hänen poikansa. Valveilla väite tuntuu järjettömältä, mutta unessa en ihmetellyt sitä yhtään. Yhtäkkiä tavaroitteni joukossa ollut revolverini paljastui miehille. Selitin heille hätäisesti, että se on minulla vain itsepuolustusta varten. Mies sanoi minulle, että minun on mentävä uudestaan tullin läpi, ja tullivirkailijat saavat tutkia tavarani sitten uudestaan siltä varalta, että siellä jossain olisi hänen poikansa. Koska minulla ei ollut mitään mahdollisuutta tehdä miehistä selvää ennen kuin he tekisivät selvää minusta, päädyin taipumaan miehen pyyntöön.
Menin tulliin takaisin. Mutta siellä ei ollutkaan tullivirkailijoita. En tiennyt, olivatko nämä menneet ainoastaan kahville vaiko pois pitemmäksikin aikaa. Toiselle puolelle pääseminen oli joka tapauksessa hankalaa. Pääsin sinne lopulta, mutta en tainnut palata heti samaa tietä takaisin.
Myöhemmin unessa osallistuin jonkinlaiselle aterialle. Olin ahminut suuni täyteen ruokaa, ja jouduin lopulta sormillani poistamaan osan siitä, jotta saisin nieltyä.
Moriahan on J. R. R. Tolkienin suurteoksessa Taru sormusten herrasta kääpiöiden maanalainen kaupunki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti