maanantai 7. lokakuuta 2019

Runoni: Oodi syksylle

Aina mieleni piristyy
sateen alkaessa
Vettä taivaan täydeltä,
myrskytuuli levon tuo
Syksy, kuin
elämän tarkoitus!

Ihmiset, kuin mehiläiset
Ja mehiläiset
kuin muurahaiset
Välttelette syksyn
luontoa
Minä en tee niin

Kaivojen kannet nousevat,
ja minä nauraa hohotan

Tämän runoni kirjoitin 2.10. Jeesuksen vuonna 2019. Runoryhmän tehtävänannon mukaan tarkoitus oli kirjoittaa oodi syksylle.

2 kommenttia:

  1. Sade virkistää, kerran nuorena, oltiin kaverin mökillä ja otettiin suihku hetkellisessä rankkasateessa ja iltaaurinko paistoi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei. Minulla on muistuma 1990-luvulta, jolloin kerran olin yhden kaverini kanssa rankkasadetta paossa puiden alla.

      Poista