Jokin aika sitten olin törmännyt populaaritieteellisen ZME Science -sivuston sivuilla 28.8.2025 julkaistuun Tibi Puiun kirjoittamaan englanninkieliseen artikkeliin A Single Mutation Made Horses Rideable and Changed Human History. Kävin sen läpi tuolloin, ja minusta alkoi heti tuntua, että eräs tuntemani hevosia rakastava ihminen voisi arvostaa sitä, että puran artikkelin asian suomenkieliseksi blogimerkinnäksi. Ja hän vahvisti otaksumani minulle, joten rupesin myöhemmin sitten kirjoittamaan tätä tekstiäni.
Artikkelin otsikko asia suomeksi käännettynä kuuluu suurin piirtein näin: "Yksi ainoa mutaatio teki hevosista ratsastuskelpoisia ja muutti ihmisen historian."
Ja käsittelen artikkelin asian sitten tässä:
Artikkelissa alussa todetaan, että hevoset eivät pelkästään muuttaneet sitä, kuinka ihmiset matkustivat, vaan niiden voi sanoa muuttaneen ihmisen sivilisaation kulun. Ja että siitä huolimatta on tutkijoille tuottanut aina päänvaivaa se, että millä tavoin täsmälleen aroeläimistä tuli ratsastuskelpoisia kumppaneita, jotka vetivät vaunuja, kuljettivat sotureita ja lopulta tekivät valtakunnista mahtavia.
Artikkelissa sanotaan, että hyvä vastaus kysymykseen on kuitenkin löytynyt tuoreen DNA-tutkimuksen avulla: nimittäin geneettinen muutos yhdessä ainoassa hevosen geenissä nimeltä GSDMC auttoi muuttamaan nämä arat ja säikyt eläimet olennoiksi, jotka ihmiset voisivat satuloida ja joilla he voisivat ratsastaa.
Geenivariantin eli alleelin levitessä ihmiskunnan historia lähti suorastaan laukalle, jos sallitaan tällainen ilmaisu.
Xuexue Liun ja Ludovic Orlandon johtama tutkimusryhmä olivat siis analysoineet hevosen genomin useamman tuhannen vuoden ajalta. He kävivät läpi 266 geenimerkkiä, joiden tiedetään liittyvän käyttäytymiseen, ruumiin kokoon ja turkin väriin. Heidän arvostetussa Science-lehdessä julkaisemansa tulokset antavat ymmärtää, että hevosen varhainen domestikaatio ei alkanut näyttävillä ruumiin värityksillä tai suurempana ruumiin korkeutena. Sen sijaan hevosen ensimmäiset jalostajat valitsivat sukua jatkaa saavat hevoset jatkoon näiden osoittaman temperamentin perusteella. (Yleensä sanaa "temperamentti" käytetään suomen kielessä vain ihmisistä puhuttaessa, mutta veikkaan eläintieteen olevan poikkeus sääntöön.)Yksi varhaisimmista merkeistä ihmisen hevoseen aiheuttamasta muutoksesta oli siis ilmennyt geenissä nimeltä ZFPM1. Hiirillä geenin tiedetään liittyvän hermostuneisuuteen ja stressinsietokykyyn. Tämä geneettinen muutos, joka tapahtui noin 5000 vuotta sitten, saattaapi olla tehnyt hevosista vain hiukan aikaisempaa rauhallisempia. Ja silti riittävän säyseitä, jotta ihmiset ovat voineet pitää niitä läheisyydessään tarvitsematta pelätä henkensä edestä.
Kunnollinen muutos tapahtui kuitenkin vasta noin 4200 vuotta sitten. Hevoset, jotka kantoivat erityistä versiota GSDMC-geenistä, alkoivat olla vallitsevia kesyhevospopulaatioissa. Ihmisillä tämän geenin alleelit liittyvät krooniseen selkäkipuun ja selkärangan rakenteeseen. Hevosilla sekä hiirillä mutaatio kuitenkin uudelleenmuotoilee nikamia, parantaa motorista koordinaatiota ja vahvistaa raajojen rakennetta. Lyhyestä virsi kaunis: tämä muutos teki hevosista kelvollisia ratsastukseen.
Artikkelissa on kaavakuva hevosen piirteisiin liittyvästä 14 eri geenimerkistä. Kyseinen GSDMC-geenin alleeli yleistyi hevosissa hämmästyttävästi vain muutaman sadan vuoden aikana yhdestä prosentista täyteen sataan.
Tutkija Laurent Frantz Münchenin Ludwig Maximilian -yliopistolta kutsuu tätä suhteettoman äkillistä geneettistä muutosta lähes ennennäkemättömäksi biologisen evoluution historiassa.
Jos kuitenkin verrataan ihmisen evoluutioon, niin se mutaatio joka mahdollistaa ihmiselle maidon juomisen vielä aikuisiällä – ominaisuus jolla on ollut suunnaton merkitys hengissä selviämisen kannalta – oli levinnyt huomattavan paljon tuota hitaammin.
Vaikka toki täytyy tässä todeta, että edellisessä kyse on ollut kuitenkin ihmisen enemmän tai vähemmän tarkoituksella ohjaamasta toisen eläinlajin, hevosen, evoluutiosta. Domestikaatio ei tarkoita pelkästään kesyttämistä vaan myös eläimen DNA:han vaikuttamista valitsemalla omalta kannalta sopivimmat eläimet jatkoon eli jatkamaan sukua.
Frantz on selittänyt asiaa näin: "Oikeat olosuhteet ratsastuskelpoisen hevosen ilmestymiselle syntyivät noin 3500 vuotta sitten Euraasian arolla Kaspianmeren pohjoispuolella. Noihin aikoihin paikallisissa ihmiskulttuureissa alettiin etsiä sopivia eläimiä ennemminkin sodankäynnin ja tavaroiden ja ihmisten kuljetuksen avuksi kuin ruoaksi. Geneettiset tähdet osuivat samalle linjalle: harvinaiset mutta jo olemassaolevat mutaatiot hevospopulaatioissa kohtasivat ihmisen pyyteet.
Kyseistä GSDMC-alleelia kantavat hevoset levisivät metsäpalon lailla yli Euraasian syrjäyttäen kaikki muut hevoseläimet yksin aaseja lukuunottamatta. Arkeologisen todistusaineiston mukaan tarve ratsastaa, ei tarve vetoeläimelle, oli kuitenkin ensisijainen ajuri tälle vallankumoukselliselle muutokselle hevosessa. Vain joidenkin vuosisatojen kuluttua ratsastajia saattoi nähdä aina Volgan aroilta Kiinan rajoille.
Tutkimuksen tuloksista löytyy kuitenkin sellainenkin tieto, että hevonen muuttui myös muissa suhteissa. Rautakauden alusta alkaen – nyt varmaan puhutaan noin vuodesta 1000 eKr. – ihmiset jalostivat hevosia suurikokoisemmiksi ja vankemmiksi, jotta niitä saattoi paremmin käyttää ratsuväessä. Ihmisten erilaiset mieltymykset ohjasivat hevosten turkin väriä ja kuvioita, mutta nämä olivat joka tapauksessa vain ohimeneviä muoteja, ja mahdollisuus ratsastaa hevosilla ohjasi niiden jalostusta eniten.
On silti helppo unohtaa, kuinka paljon oli kuitenkin kiinni silkasta sattumasta. Kyseistä GSDMC-geenin alleelia syntyi harvoin ja useimmat katosivat ennen kuin niillä saattoi olla merkitystä ihmiselle. Jos sitä kantavat hevoset olisivat kuolleet, tai mikäli yksikään yhteisö ei olisi halunnut alkaa ratsastaa hevosilla, ihmisen historia saattaisi näyttää varsin erilaiselta. Frantz on sanonut: "Selvää on, että nämä ensimmäiset ratsastajat pistivät alkuun vallankumouksen, joka muutti maailman, osoittaen kuinka suuri vaikutus voi olla pienimmällä mahdollisella biologisista muutoksista."
Tuosta historian pisteestä alkaen ratsastajan ja hevosen välinen side auttoi eteenpäin valtakuntia, sodankäyntiä ja muuttoliikkeitä. Jousiratsumiehet muotoilivat uudestaan käytetyt taistelutavat pitkin Aasiaa. Matkustaminen pitkiä matkoja maitse tuli mahdolliseksi. Jopa maanviljely muuttui hevosen vetämän auran ansiosta. Polttomoottorin saapumiseen saakka hevoset olivat ihmiskunnan nopein keino kulkea maan halki.
Ja se kaikki riippui pienestä DNA:n pätkästä, joka taivutti selkärankaa ja pidensi jalkoja sallien meidän nousta hevosen selkään.
