Emojit, kuten niiden edeltäjät hymiötkin, ovat oikeastaan nykyajan hieroglyfejä. On ihan luonnollista, että niitä käyttäessä vastaanottajapäässä syntyy joskus vaikeutta ymmärtää niitä oikein. Toisaalta niitä voidaan kyllä pitää myös eräänlaisena nykyajan slangina.
Osa runoistaniko, ei, gorilla Koko?
Putinin melko lailla vietyä runosuoneni vuonna 2022 julkaisen täällä nykyään runojen sijaan lähinnä monenlaista muuta aineistoa. Sitä pitää pärjätä sillä, mitä on. Voi sanoa tämän olevan tätä nykyä eräänlainen runollis-teknis-tieteellis-henkilökohtainen blogi.
lauantai 24. tammikuuta 2026
Lyta, teletappi
Lytasta, kaupallisesta teletapista, tuli (on tuleva) erään huimaavan ikiwanhan avaruudenkävijälajin toimien ansiosta hurjan voimallinen teletappi.
El Loco ja El Locot, "hulluja" tärkeitä ihmisiä
Abdalá Bucaram (s. 1952) oli Ecuadorin vaaleilla valittu presidentti, jonka lempinimi oli El Loco, "Hullu", josta nimityksestä mies itse piti kovasti. Presidentti Bucaram oli populisti mutta päätyi saattamaan ennen hänen virkaan astumistaan pahoin kriisiytyneen maansa uusliberaaliin hevoskuuriin. Hänet maan kongressi erotti vuonna 1997 vain noin puolen vuoden virassaolon jälkeen ennen kaikkea syvien poliittisten erimielisyyksien johdosta vedoten presidentin oletettuun mielisairauteen, jota ei ollut lääketieteellisesti kyllä vahvistettu missään. Ecuadorin perustuslaki olisi vaatinut 2/3:n enemmistöä, jotta erottaminen tällä perusteella olisi ollut laillinen. Sen sijaan kansanedustajat saivat kasaan ainoastaan yksinkertaisen enemmistön. Maan perustuslakituomioistuin totesi erottamisen olleen perustuslain vastainen, mutta kongressi jätti tämän huomiotta. Presidentti Bucaram sai poliittisen turvapaikan Panamasta, ja näin häntä ei voida Ecuadorissa pistää tuomiolle korruptiosta.
Paljon myöhemmin on saman lempinimen saanut vuonna 2023 10. joulukuuta alkaen Argentiinan presidenttinä toiminut Javier Milei (s. 1970), joka on jotenkin omituisesti onnistunut oman hevoskuurinsa syöttämisessä kansalle. Argentiina oli ollut vuosikymmeniä sitten yksi maailman rikkaimmista maista, mutta vasemmistopopulistiset poliitikot olivat onnistuneet syöksemään maan taloudelliseen perikatoon. Jopa vähäosaisemmat Argentiinan kansalaiset ovat laajalti hyväksyneet Milein yhteiskunnallis-taloudelliset uudistukset, koska kansa oli ollut lopen kyllästyneet siihen, kuinka huonosti maa on maannut ja koska Milein uudistukset rankkuudestaan huolimatta ovat ehtineet lyhyessä ajassa tuoda jo parannuksia vähäosaisempienkin kansalaisten elämään. Rankkaa silti on ollut.
El Locoksi on kutsuttu myös Daniel Barrera Barrera (s. 1968) -nimistä kolumbialaista huumeparonia. Tämä oli osallistunut huumeiden välittämiseen 1980-luvulta lähtien ja ollut Kolumbian huumekaupassa avainasemassa 1990-luvulta asti. Barrera oli osannut lahjoa lukuisia poliiseja, ja tämä oli edesauttanut suuresti hänen rikollista uraansa. Mies oli myös yhteistyössä kapinallisryhmä FARC:n kanssa. Sen ansiosta FARC sai käyttöönsä runsaasti huumetuloja, mikä mahdollisti sen toiminnan jatkamisen. Vuonna 2012 Barrera oli kuitenkin lopulta pidätetty Venezuelassa. Pidätykseen johti usean maan yhteistyö asiassa.
Daniel Barrera luovutettiin Yhdysvaltoihin, sillä hänen tuottamansa kokaiini oli viety ennen kaikkea Yhdysvaltain kuluttajien ulottuville. Vuonna 2013 nostettiin syytteet häntä vastaan. Vuonna 2016 mies tuomittiin 35 vuodeksi vankeuteen ja menettämään kymmenen miljoonaa dollaria rikoshyötyjä.
PS. Presidentti Abdalá Bucaramin täysi lempinimi kuului itse asiassa El loco que ama, "Hullu joka rakastaa".
Mukava sosiaaliuni
Näin viime yönä seuraavanlaista unta:
Jollain auton kaltaisella vempeleellä minä ja eräät kaverini ajoimme asunnolleni. Tein havainnon jostain kyltistä, että me olemme nyt New Yorkissa, ja kerroin tästä kavereilleni.
Porukat saattoivat minut kotiini. Tämän jälkeen he lähtivät menemään. Kiitin heitä lopuksi jostain huiman tärkeästä asiasta: "kiitos, kaverit!"
Minulla on nyt takana jokunen kuukausi tavanomaista kaameampaa elämää, joka johtuu eräissä sosiaalisissa ympyröissäni tapahtuneesta "loiskiehunnasta", johon minä itse en ole kyllä millään lailla osallinen tai syyllinen mutta joutunut silti asiasta kärsimään, koska kuulun sosiaaliseen yhteisöeläinlajiin nimeltä homo sapiens.
Lopulta oli kuitenkin koittanut aika, jolloin kyseisessä asiassa on alkanut helpottaa.
torstai 22. tammikuuta 2026
Hitler ja rauhoittavat huumehet
Ikävä, ettei Hitler ole elossa. Häneltä voisi kysyä rauhoittavista huumeista.
maanantai 5. tammikuuta 2026
Pingviinit
Linux-käyttöjärjestelmän keksijä ja Linux-ytimen kehityksen pitkäaikainen johtaja, suomalainen Linus Torvalds (s. 1969) on kertonut, että hän oli aikoinaan alkanut kärsiä sairaalloisesta innosta pingviinejä kohtaan. Sairauden nimi oli muistaakseni penguinitis.
"Kaikki" kuitenkin tietänevät, että Linux-käyttöjärjestelmän virallinen maskotti on Tux-pingviini. Tuxin oli luonut yhdysvaltalainen tietokoneohjelmoija Larry Ewing Linuxin logokilpailuun GIMP-kuvankäsittelyohjelmaa käyttäen vuonna 1996.
Pingviineihin liittyy sekin, että uuden vuoden aattona olin ollut yhdistykseni länsi-Vantaan toimipisteessä uudenvuodenjuhlissa. Siihen liittyi paitsi nakkien ja perunasalaatin syöntiä ja muuta kivaa ohjelmaa, niin myöskin se, että eräät pelasivat välillä pitkien pöytien ääressä pingviinilautapeliä. Minua peli miellytti suuresti henkisistä syistä, vaikka en itse viitsinytkään mennä mukaan pelilaudan ääreen.
Peli vaikutti erittäin hyvin keksityltä. Siinä on ikään kuin tasapainotettu jäävuori meressä. Ja pelaajien tulee omalla vuorollaan asettaa pingviini seisomaan jäävuorelle. Se joka sössii pingviinit omalla vuorollaan, on hävinnyt pelin.
Sain kuitenkin vielä yhdistyksen toimipisteessä oleskellessani selville, että pingviinin tieteellinen nimi ei suinkaan ole pinguinus (tai penguinus). Ainoastaan sukupuuttoon kuolleella siivetönruokilla on tämä nimi. Sen tieteellinen nimi nimittäin kuuluu pinguinus impennis. "Impennis"-sana tarkoittanee sulatonta.
Jo tämä yksityiskohta merkitsee, että Torvaldsin kertoma juttu pingviinejä kohtaan tuntemastaan sairaalloisen suuresta innosta oli ollut pelkkä vitsi.
Nykyään elää kuitenkin lukuisia muita ruokkilajeja. Siivetönruokista poiketen ne kykenevät lentämään, mikä saattaa selittää lajien nykyisen elossaolon.
Ruokkien siivet ovat pingviinien tapaan lyhyet, ja ulkomuodoltaan ne muistuttavatkin näitä. Tosin ruokit ja pingviinit eivät todellakaan ole läheistä sukua toisilleen. Niiden polveutumishistoriassa on ainoastaan se samaa, että molemmat kuuluvat lintuihin.
Pingviinit kuuluvat siis lintujen luokkaan (aves), pingviinilintujen lahkoon (sphenisciformes) ja pingviinien heimoon (spheniscidae). Ja sitten on vielä eri sukuja ja lajeja, joihin pingviinit kuuluvat.
Pingviinit (spheniscidae) on sitten muuten pingviinilintujen (sphenisciformes) lahkon ainoa heimo.
Ruokit kuuluvat myöskin lintuihin (aves), kuten sanottu. Ja ne kuuluvat rantalintujen lahkoon (charadriiformes) ja ruokkien (alcidae) heimoon.
Ja vielä yksi hieno trivia: Pingviinit ovat saaneet nimensä siivetönruokin kymrinkielisen nimen pen gwyn mukaan. Sananmukaisesti käännettynä ilmaisu merkitsee valkoista päätä. Ja tämä trivia jo selittääkin jotain.
Uneni aidosta kiinalaisesta lihakirveestä ja vihamielisistä pyssymiehistä
Näin seuraavanlaista unta:
Olin jossain rakennuksessa. Siellä kulkeili epäystävällismielisiä pyssymiehiä. Eräs rakennuksen tila oli jaettu kahtia kahdella vierekkäin olevalla pleksilasiseinällä. Siinä oli kyllä oviaukkokin. Pleksilasiseinien sisällä väijyi yksi näistä pyssimiehistä. Pitelin käytännön syistä kädessäni aitoa kiinalaista lihakirvestä (kiinalainen ravinnonlaittotaito on hieno keksintö yksinkertaisuudessaan). Harppasin pikaisesti paikalle ja löin lihakirveellä pyssymiestä ennen kuin tämä ehti painaa liipaisinta. Samalla otin häneltä puoliautomaattipistoolin pois. Oviaukon toisella puolella oli toinen pyssymies. Ammuin hänet. Taisin samalta istumalta myöskin lyödä tulosuunnaltani ilmaantuneen kolmannen pyssymiehen tainnoksiin.
Harpatessani maahan kaatuneen vihulaisen ohi vetäisin tälle vielä haavan vatsanpeitteisiin lihakirveelläni. Minulle jäi hieman paha maku suuhun tästä, mutta oli tärkeää varmistaa, ettei mies kykenisi jatkamaan missiotaan.
Myöhemmin istuin unessa sitten paikallaan seisovassa pakettiautossa. Vihamielisten pyssymiesten joukko oli saanut lopulta kaapattua minut mukaansa. Minulla sattui kuitenkin olemaan ennätyspienikaliiperinen pistooli hallussani. Ammuin sillä monta kertaa pikanopeasti vieressäni istuvaa vihulaista olkapään tienoille. Mies valitti minulle, että kahdeksan miniluotiani aiheuttivat hänelle kipua.
Mitään muuta yllättävästä teostani ei minulle kuitenkaan seurannut. Hyppäsin pakettiautosta ulos ja heitin vihoissani melko hyödyttömän pistoolini auton välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan isompaan vesialueeseen.