keskiviikko 7. lokakuuta 2020

Runoni: Mitä muuta ilmastonmuutos aiheuttaa

Ilmastonmuutos
se räjäyttää pään
Siispä tuokaa mulle
pangalaktista kurlauspommia
ja ao. hyväntekeväisyysjärjestön
puhelinnumero

Julkaisin tämän runoni alun perin 21.6.2019 nk. pääblogissani.

tiistai 6. lokakuuta 2020

Mietelmäni: Mombasa

Elämä kohtelee, mutta armonsa ei milloinkaan.

Ei kun tämä oli vitsi... eräänlainen. Huono vitsi.

lauantai 3. lokakuuta 2020

Runoni: Täydellinen anonymiteetti

Kerholla täytyy maskia pitää naamallaan aina silloin, kun ei syö tai juo jotain

Tapaan kävellä paikasta A paikkaan B hyvin nopeasti
Maski naamalla olisi vaikea siksi kävellä
Hengästyisi. Naamio yrittäisi imeytyä suun sisään

Maski vaientaa puheääntä
Puhekumppani ei voi saada visuaalisia vihjeitä ymmärtämisen tueksi
Ei myöskään näe ilmeitä kasvoilla
Kanssakäyminen on vaikeampaa

Ja happi kulkeutuu aivoihin tavallista heikommin. On vaikeutta keskittyä

...Kaupassakin nykyään täytyy maskia pitää

Kuljin bussilla päivällä lääkärikäynnille Myyrmäkeen
Lääkärikäynnin jälkeen riensin Alkon myymälään
Ja sieltä kävelin bussiasemalle

Riemu valtasi minut tajutessani, miten maski saa aikaan anonymiteetin
Tunsin itseni onnelliseksi, jopa myöhemmin bussissa istuessani

perjantai 2. lokakuuta 2020

Uneni: Metsäisessä lomapaikassa

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin joidenkin tuttujen kanssa – välttämättä unessa ei ollut elävässä elämässä tuntemiani ihmisiä – metsän keskellä sijaitsevassa heikommin varustetussa letkeässä vapaa-ajanviettopaikassa, jossa sijaitsi myös järvi tai lampi. Olimme ajatelleet olla siellä pitempäänkin, mutta sitten siellä ilmeisesti alkoi olla ihmisiä liiankin kanssa.

Siksi päätimme lähteä suosiolla pois. Menimme matkustajalentokoneisiin, mutta sitten kävi niin, että ne syttyivät palamaan.

Kukaan ei ilmeisesti loukkaantunut palojen takia. Onneksi paikalla oli myös autoja, joten päätimme kulkea pois niillä. Ajoin yksin yhtä henkilöautoa, ja seurasin muita. Edelläni kulki ryhmäläistemme pakettiauto. Muut autot olivat jossain vaiheessa kadonneet jonnekin. Pakettiauto kääntyi jonnekin, ja minä seurasin autolla perästä. Mutta yhtäkkiä pakettiauto oli kadonnut näkyvistä.

Nyt en sitten yhtään tiennyt, minne piti olla menossa. Ja me taisimme olla ulkomailla...

keskiviikko 30. syyskuuta 2020

Runoni, tanka: Pedobear

Jumala tappaa
Pedobear tää iloinen:
minäkin tapan
Varusteleka, ahjo,
välineit' myynnissä siel'

Julkaisin tämän tankani alun perin nk. pääblogissani 14.6.2019.

tiistai 29. syyskuuta 2020

lauantai 26. syyskuuta 2020

Runoni, haiku: En juokse kuin tuuli

Juoksen kuin laava
Naapurini pysäyttää
sydämeni mun

Julkaisin tämän runoni alun perin nk. pääblogissani 31.5.2019.