Ilmastonmuutos
se räjäyttää pään
Siispä tuokaa mulle
pangalaktista kurlauspommia
ja ao. hyväntekeväisyysjärjestön
puhelinnumero
Putinin melko lailla vietyä runosuoneni vuonna 2022 julkaisen täällä nykyään runojen sijaan lähinnä monenlaista muuta aineistoa. Sitä pitää pärjätä sillä, mitä on. Voi sanoa tämän olevan tätä nykyä eräänlainen runollis-teknis-tieteellis-henkilökohtainen blogi. Ja Odysseus oli kyllä melkoinen kyklooppi!
keskiviikko 7. lokakuuta 2020
Runoni: Mitä muuta ilmastonmuutos aiheuttaa
tiistai 6. lokakuuta 2020
Mietelmäni: Mombasa
Elämä kohtelee, mutta armonsa ei milloinkaan.
Ei kun tämä oli vitsi... eräänlainen. Huono vitsi.
lauantai 3. lokakuuta 2020
Runoni: Täydellinen anonymiteetti
Kerholla täytyy maskia pitää naamallaan aina silloin, kun ei syö tai juo jotain
Tapaan kävellä paikasta A paikkaan B hyvin nopeasti
Maski naamalla olisi vaikea siksi kävellä
Hengästyisi. Naamio yrittäisi imeytyä suun sisään
Maski vaientaa puheääntä
Puhekumppani ei voi saada visuaalisia vihjeitä ymmärtämisen tueksi
Ei myöskään näe ilmeitä kasvoilla
Kanssakäyminen on vaikeampaa
Ja happi kulkeutuu aivoihin tavallista heikommin. On vaikeutta keskittyä
...Kaupassakin nykyään täytyy maskia pitää
Kuljin bussilla päivällä lääkärikäynnille Myyrmäkeen
Lääkärikäynnin jälkeen riensin Alkon myymälään
Ja sieltä kävelin bussiasemalle
Riemu valtasi minut tajutessani, miten maski saa aikaan anonymiteetin
Tunsin itseni onnelliseksi, jopa myöhemmin bussissa istuessani
perjantai 2. lokakuuta 2020
Uneni: Metsäisessä lomapaikassa
Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:
Olin joidenkin tuttujen kanssa – välttämättä unessa ei ollut elävässä elämässä tuntemiani ihmisiä – metsän keskellä sijaitsevassa heikommin varustetussa letkeässä vapaa-ajanviettopaikassa, jossa sijaitsi myös järvi tai lampi. Olimme ajatelleet olla siellä pitempäänkin, mutta sitten siellä ilmeisesti alkoi olla ihmisiä liiankin kanssa.
Siksi päätimme lähteä suosiolla pois. Menimme matkustajalentokoneisiin, mutta sitten kävi niin, että ne syttyivät palamaan.
Kukaan ei ilmeisesti loukkaantunut palojen takia. Onneksi paikalla oli myös autoja, joten päätimme kulkea pois niillä. Ajoin yksin yhtä henkilöautoa, ja seurasin muita. Edelläni kulki ryhmäläistemme pakettiauto. Muut autot olivat jossain vaiheessa kadonneet jonnekin. Pakettiauto kääntyi jonnekin, ja minä seurasin autolla perästä. Mutta yhtäkkiä pakettiauto oli kadonnut näkyvistä.
Nyt en sitten yhtään tiennyt, minne piti olla menossa. Ja me taisimme olla ulkomailla...
keskiviikko 30. syyskuuta 2020
Runoni, tanka: Pedobear
Jumala tappaa
Pedobear tää iloinen:
minäkin tapan
Varusteleka, ahjo,
välineit' myynnissä siel'
Julkaisin tämän tankani alun perin nk. pääblogissani 14.6.2019.
tiistai 29. syyskuuta 2020
Runoni, haiku: Iloinen lautturi
Volgan lautturi
ylpeästi kiskoo vain
kasakka katsoo
Alun perin olin julkaissut tämän haikuni nk. pääblogissani 7.6.2019.
lauantai 26. syyskuuta 2020
Runoni, haiku: En juokse kuin tuuli
Juoksen kuin laava
Naapurini pysäyttää
sydämeni mun
Julkaisin tämän runoni alun perin nk. pääblogissani 31.5.2019.