Tänään pidettiin yhdistykseni pikkujoulut itä-Vantaan Hiekkaharjussa sijaitsevassa Puistokulmassa. Olimme olleet siellä jokusen kerran aikaisemminkin. Reissu ei matkallisesti ollut kannaltani kovin kauhea. Yhdellä bussilla Pähkinärinteestä Myyrmäkeen ja junalla sitten Hiekkaharjuun, josta lopuksi vain lyhyt kävely Puistokulmaan.
Tapahtuman kesto oli kannaltani mukavan lyhyt: klo 13-15. Ei ollut paljoakaan "tyhjäkäyntiä". Jotkut voisivat sellaista meininkiä paheksuakin. Yleensä kesto kahden toimipisteemme kävijöiden yhteisissä joulujuhlissa on ollut pitempi. Tai ehkä jopa aina...
Ruoka oli hyvää, tai sanotaanko että se oli täysin normaalia jouluruokaa, mutta jälkiruokapullaksi oli varattu vain piparkakku(ja). Yhdistykseni juhliessa aikaisemmalla kerralla Hämeenkylän kartanossa ruoka oli muuten ollut olevinaan tavallista mutta se oli silloin maustettu jossain määrin eksoottisesti. Läheskään kaikki eivät olleet sillä kertaa tykänneet.
Lohi taisi loppua nyt Puistokulmassa jossain määrin kesken, mutta muuten ei kai isompaa valittamisen aihetta ollut.
Loppupuolella tilaisuutta laulettiin neljä eri laulua yhteislauluna, ja useampi toveri toimi esilaulajina, ja yksi näistä myöskin soitti kitaraa.
Länsipuoleisesta reissussa mukana olleesta väestönosasta merkittävä osa – meitä oli kuusi – osallistui tapahtuman jälkeen Myyrmäen kahvila Vihreässä vuohessa kahvinjuontiin. Itse tilasin itselleni cappuccinon kauramaidolla mutten mitään pikkupurtavaa.
Cappuccinoni oli hyvää. Kahvila saa minulta plussaa myös siitä, että siellä osattiin tehdä hienosti kahvinpintakuviointi.
Vihreässä vuohessa on kuitenkin se paha puoli, etteivät sen omistajat tunne italiankielistä kahvisanastoa. "Latte" ei ole oikeasti kahvin nimi vaan sana tarkoittaa maitoa italian kielessä. Tämä vika taitaa kuitenkin olla melko yleinen Italian ulkopuolella sijaitsevissa "italialaisissa" kahviloissa.
Aina minä valitan. Kahviloista.
Kahvilasta lähdettyämme minä kahden muun toverin kanssa kävin haahuilemassa Kitimarketissa. Ostin sieltä ruokatarpeita ja kannaltani jossain määrin tavallista eksoottisempia erilaisia oluita sekä yhden jossain määrin erikoisemman juoman, nimittäin alkoholittoman version piña coladasta, joka normiversiona sisältäisi kookosmaidon ja ananaksen lisäksi tummaa rommia. Tästä versiosta oli rommi jätetty pois. Sen tilalla lienevät "aromit".
Minulle oli erinomaisen tärkeää, että tästä kaupasta löysin maksapihvejä, kun ne olivat jokin aika sitten normilähikaupastani loppuneet hetken näyttyään. Valmistan niistä ruokaa kuluvan viikon sunnuntaina.
Täysin heräteostoksena tulin ostaneeksi lauman kalapullia.
Seuraavaksi sitten mentiin odottamaan runkolinjan bussia numero 300. Me kaikki kolme pääsisimme sillä jonnekin. Bussi tuli, mutta siihen änki sen verran monta ihmistä, että me päätimme jäädä suosiolla ulos ja pois odottamaan seuraavaa.
Mutta, oi, katso: joku bussi jäi siitä sitten välistä. Kirosimme sitä, että olimme jättäneet änkeämättä edelliseen. Toinen tovereistani päätti lopulta lähteä omaan kotiinsa toisella bussilla. Sitä ennen paikalle oli ilmestynyt vielä yksi reissun toveri.
Kun 300-bussi seuraavan kerran näytti ilmestyvän, niin alkuperäisellä bussikuskilla taisi olla jotain hämminkiä odotetun bussikuskin käyttäytymisen kanssa. Ei muka ensin olisi saanut astua bussiin. Onnistuin jäämään jopa hetkeksi bussin ovien väliin. Mutta kyse olikin kuskin vaihdosta. Pääsimme lopulta sisään. Uskalsimme tunkeutua.
Vastoin pelkojamme bussi kulki täysin tavanomaisesti normaalia reittiä. Jäin Pähkinärinteen viimeisellä pysäkillä vierustoverini kanssa pois bussista. Sitten lähdin raahustamaan kohti kurjaa talorähjääni.
PS. Ja ai niin, yhdistykseni kummi, laulaja Meiju Suvas, oli pikkujouluissamme paikalla ja läsnä.
