Kaupan laatikot

– Maistoin kylässä kaupan laatikoita, miten kukaan pystyy syömään niitä?!
– Laatikot on tarkoitettu kissoja varten.

Uneni hevosesta

Näin jokunen yö sitten unta hevosesta. Kyseessä oli erittäin harvinaislaatuinen uni minulle.

Unessani siis tutustuin hevoseen. Joka siis oli jotenkin minun sitten. Ihmettelin kovasti, että miten saan ruokittua ja juotettua hänet.

Jossain välissä hevonen hävisi sitten jonnekin, ja olin jonkin verran huolissani tai surun murtama.

Uneni oli varsin söpö, ottaen huomioon, että se liittyy wanhaan sanontaan "hevoset karkaavat". Nimittäin käyttöhousujeni sepaluksessa oli alkanut ilmetä sellainen ongelma, että toiselta puolelta vetoketju oli alkanut irrota.

Eräs tuttuni oli luvannut katsoa, että voisiko hän saada tehtyä asialle jotain.

...

PS. 30.12.2024: Tämän blogimerkinnän julkaisemisen jälkeen sunnuntaina 29.12.2024 kyseinen tuttuni tuli käymään ja ompeli ystävällisesti vetoketjuston kuntoon. Näyttäisi toimivan nyt.

Kuinka tappaa zombeja tosielämässä

Kun käyttöjärjestelmässä sovellusprosessi on luonut aliprosessin eli lapsiprosessin, niin tämä voi joskus kuolla siten, ettei äitiprosessi saakaan tietää lapsensa kuolemasta. Näin lapsiprosessi jää kuolleena zombiprosessina "elämään" eli se varaa resursseja itselleen aivan turhaan muulta järjestelmältä.

Joutessani opettelin jokin aika sitten myös tappamaan zombiprosesseja Linuxissa. Käyttämäni Linuxin levitysversio on Linux Mint 22. Yllättävää kyllä, niin zombeja löytyi kaksin kappalein, kun testasin asiaa.

Linux Mintissä toki on graafisella käyttöliittymällä varustettu sovellus nimeltä Järjestelmän valvonta. Kun laittaa sen asetuksista näkymään myös "tilan", niin sovellus kertoo myöskin siitä, jos pyörimässä on zombiprosesseja.

Mutta koska olin törmännyt hienoon englanninkieliseen artikkeliin otsikolla How to Find and Kill Zombie Process in Linux, päätin käyttää etsintäoperaatioon Linuxini komentoriviä (useita nimiä käytetään samalle asialle: komentorivi = pääte = terminaali).

Artikkeli kertoi, että zombiprosessien listaaminen, jotta nähdään niiden ID, tapahtuu näpyttelemällä komentorivillä seuraava komento:

ps aux | awk '$8 ~ /^[Zz]/'

Jos käsky antaa tulokseksi, että zombeja on käynnissä, kunkin zombin ID-numero näkyy rivillä heti käyttäjänimen jälkeen.

Pelkän lapsizombin tappaminen ei riitä, vaan myös äitiprosessi on tapettava, sillä muuten äiti käynnistää zombin uudestaan.

Ja niinpä seuraavaksi selvitetään sitten zombiprosessin äitiprosessi seuraavalla käskyllä:

ps -o ppid= -p <child_id>

Tuossa kohta <child_id> korvataan alku- ja loppuväkästä myöten ID-numerolla.

Kumpikin toimenpide voidaan myös toteuttaa yhdellä ainoalla loitsulla:

ps -A -ostat,pid,ppid | grep -e '[zZ]'

Ja kun on näin selvitetty äitiprosessi, se voidaan tappaa seuraavalla loitsulla:

kill -9 <parent_process_ID>

Se on niin kiva.

PS eli bonusasiaa:

Ennen wanhaan olin saattanut kokeilla erilaisia Linuxin levitysversioita tietokoneessa nk. kelkkasysteemillä. Eli otin tietokoneesta kelkan ulos, kiinnitin siihen kiintolevyn, työnsin kelkan takaisin sisään ja asensin kelkassa olevalle kiintolevylle jonkin Linuxin levitysversion.

Viime aikoina olen harrastanut samaa virtualisoimalla. Virtualisoinnissa käytän tietokoneessani olevaan käyttöjärjestelmään asentamaani erityistä virtualisointiohjelmistoa. Se tarkoittaa sitä, että voin käyttöjärjestelmän sisällä ajaa toista käyttöjärjestelmää siten, ettei kumpikaan häiritse toista. Näin minun on helpohko kokeilla erilaisia käyttöjärjestelmiä.

Isäntäkäyttöjärjestelmältä tämä vaatii hieman ylimääräisiä resursseja, koska sen pitää olla käynnissä samaan aikaan kun harjoittaa virtualisointia. Tarvitaan ylimääräisiä prosessointitehoja, ylimääräistä käyttömuistia (RAM) ja ylimääräistä kiintolevytilaa.

Kun virtualisoin jotain Linuxin levitysversiota, tai vaikkapa jopa laillista Windowsin näköiskäyttöjärjestelmää ReacOSia, joudun ihan normaaliin tapaan asentamaan sen, ja tämä tapahtuu käyttämäni virtualisointiohjelmiston ikkunassa.

Kun asennus on saatu valmiiksi, voin periaatteessa käyttää asentamaani käyttöjärjestelmää kuin se olisi tavalliseen tapaan asennettu tietokoneelle (mitä se ei ole).

On olemassa vuoden 2024 huhtikuussa julkaistu tuore ilmestys virtualisointiohjelmistomarkkinoilla nimeltään Gnome Boxes. Se on älyttömän yksinkertainen käyttää, ja se onkin peräisin yliyksinkertaistavasta Gnome-työpöytäympäristöprojektista.

Ihastuin siihen, koska se toimi kuin junan vessa, vaikkakaan sitten siinä ei voi kokemusta isommin mitenkään viilata.

Mutta Gnome Boxes ei jostain syystä ole pelittänyt viime aikoina Linux Mintissäni. Voi olla, että vika iski vuotemme 2024 kesällä saapuneen Mintin version 22 myötä. Toivottavasti muutaman viikon sisällä ilmestyvä jakeluversion pisteversio Linux Mint 22.1 korjaa asian. Usea muukin ihminen näyttää ärsyyntyneen samasta asiasta.

En saanut toimimaan Boxesia myöskin Mintin käyttäjäfoorumin ohjeilla. Jokin osa ei voinut saapua järjestelmääni, koska se ei tukenut Mint 22:ta.

Mutta Gnome Boxes on vasta tullut maailmaan. Odotanpa korjauksia. Johonkin ne tulevat.

Keksin sitten hyvän ainakin väliaikaisen ratkaisun ongelmaani nimeltä Quickgui. Kyseessä on toimiva käyttöliittymä Quickemulle, joka taas toimii QEMU:n päällä. Turha tässä on enempää selittää. Joutui näkemään pikkaisen enemmän vaivaa saadakseen ratkaisun toimimaan

Mutta saatuani sen asennettua olen kokeillut sen avulla jo useampaa eri Linuxin levitysversiota. Jokaisella pitää olla jokin harrastus.

Quickgui-sovelluksessa klikkaa ensin kohtaa "Create new machines", ja sitten sovellus listaa vaihtoehdot, joista voi valita, ja sitten se imuroi internetistä käyttäjän haluaman käyttöjärjestelmän. Jostain syystä kaikista tarjolla olevista käyttöjärjestelmistä ei löydy kaikkein uusinta versiota. Voi olla, että sellaisten käyttöjärjestelmien valmistajat eivät olleet itse prosessissa mukana riittävän aktiivisesti.

Mielenkiintoista kyllä, niin listalta löytyvät myös sellaiset vaihtoehdot kuin Windows ja Windows Server. Imurointi voi kestää vain varttitunnin tai se voi kestää kaksi tuntia.

Kun se on tehty, klikkaa kohtaa "Dismiss", jolloin pääsee takaisin alkuvalikkoon. Sitten klikkaa kohtaa "Manage existing machines". Ja ko. vaihtoehdon kohdalla klikkaa Play-näppäintä, ja niin asennus alkaa. Ja kun on tehnyt sen, ja kun käyttöjärjestelmän asennusohjelma on suljettu, niin saman napukan painaminen käynnistää sitten aina jatkossa asennetun käyttöjärjestelmän.

Mutta toki toivoisin, että Gnome Boxes alkaisi jälleen pelittää.

...

PS. 3.1.2024:

Jostain kumman syystä Gnome Boxes on jälleen pelissä mukana! Mitähän tässä nyt on tapahtunut? Mutta en valita.

Quickgui on muuten siitä ikävä sovellus, että sillä ei voi käyttää itse imuroimiaan levykuvia.

Joulu oli 13 vuoden ajan kielletty Englannissa ja paljon pitemmän aikaa väheksytyssä asemassa

Englannissa kuningas Kaarle I:n (Charles I, 1600-1649, virassa periaatteessa 1625-1649) aikana hänen kanssaan isoissa riidoissa ollut puritaanisehko parlamentti oli sisällissodan (1642–1651) loppuvaiheessa vuonna 1647 lakkauttanut joulun sen vuoksi, että sen juhlinnassa ihmisillä oli ollut liian hauskaa. Kieltoa myös valvottiin viranomaisten toimesta. Vuonna 1660 hänen seuraajansa Kaarle II (Charles II, 1630-1685, virassa 1660-1685) kuitenkin kumosi joulun vastaisen lainsäädännön. Kuningatar Elisabet II:n (1926-2022, virassa 1952-2022) aikana vuonna 1958 vasta kuitenkin joulu palautettiin maassa virallisten lomien listaan.

Virikkeen tämän kirjoittamiselle ja julkaisemiselle olin saanut englanninkielisellä vapaa-ajattelijoiden blogisivustolla Freethought Blogs julkaistusta tekstistä Merry Christmas, etc., josta tekstistä ikävä kyllä löysin yhden vuosilukuvirheen.

Hyvää joulua!

Microsoft onkin yhdessä pienessä suhteessa ylivoimainen

Olen tavannut suhtautua Microsoftiin 1990-luvulta alkaen kuin Suureen saatanaan, mutta nyt täytyy antaa sille hieman kehuja: kokeilin äsken useilla hakukoneilla asiaa, mutta Microsoftin Bing oli ainoa, joka oikeasti löysi Lentoblogini. Se oli vieläpä sijoittanut sen hakutulostensa kärkeen.

DuckDuckGo, Brave Search, Google ja Ecosia eivät siis näyttäneet aiheesta oikeastaan mitään. Näistä kaksi ensimmäistä ovat käyttäjien yksityisyyttä kunnioittavia hakukoneita, Googlen taas kaikki tuntevat, joten ei siitä sen enempää, tai sanotaan, että se ei kunnioita yksityisyyttä, koska sen liiketoiminta perustuu yksityisyyden loukkaamiseen, ja Ecosia taas on erityisen luontoystävällinen hakukone.

Harrastusblogini löytymisen vaikeutta selittää kyllä varsin pitkälle se, että se on ollut olemassa tällä hetkellä – 25.12.2024 – vasta vähän yli vuoden ajan. Tämä on hakukoneille verrattain lyhyt aika kaiken maailman sisältöjen indeksoimiseen. Ja ilmeisesti myöskään kovin moni taho ei ole verkossa linkittänyt blogiini vielä nyt. Linkittäminen lisää näkyvyyttä internetin hakukoneissa.

Yksityisyydensuojelun perinteinen kuningas, Mozilla-säätiö, joka tunnetaan Firefox-internetselaimestaan ja Thunderbird-sähköpostiohjelmastaan (Thunderbirdistä on julkaistu äskettäin ja vihdoinkin myös mobiiliversio), on muuten mennyt jokin aika sitten kimppaan Ecosian kanssa. Toinen ja tässä mainitsemaani paljon tärkeämpi syy sille, etten sitä viitsi vielä ruveta käyttämään pääasiallisena hakukoneenani, on se, että Ecosian käyttöliittymää ei ole vielä suomennettu.

Syy Mozillan päätökseen liittoutua Ecosian kanssa liittyy siihen, että vaikka Google oli luovuttanut vuosien varrella runsaasti varoja pitääkseen Firefox-projektin hengissä ja itsensä erossa monopolisyytöksistä, niin Googlen ja sen emoyhtiön Alphabetin kotimaassa Yhdysvalloissa ollaan paraikaa pohtimassa sitä, että pitäisikö Googlelle tehdä jotain sen massiivisen valta-aseman monilla aloilla rajoittamiseksi. Kilpailu on usein kyllä hyvästä. Tai on ainakin silloin, jos ei puhuta nk. luonnollisista monopoleista.

Myöskin Googlen WWW-selain Chrome tunnetaan siitä, että se kerää tietoja käyttäjistään, joita Alphabet voi sitten käyttää mainostajien hyväksi. Mainostajat taas luonnollisesti antavat saamistaan tiedoista vastineeksi Alphabetille rahaa. No tämä on kapitalismia ja markkinataloutta. Siteeraan SDP:n Arja Alhoa: "Opetelkaa uimaan!"

Toisaalta kovinkaan moni ihminen ei olisi oikeasti valmis maksamaan Alphabetille tai millekään WWW-selainta tekevälle yritykselle siitä, että se ei loukkaisi käyttäjien yksityisyyttä. Yritysten johto ja omistajat haluavat yrityksensä pysyvän hengissä ja hyvässä kunnossa. Jostain niidenkin on saatava rahaa, jolla pyörittää liiketoimintaansa. Ja työntekijöille pitää voida maksaa palkkaa.

Itsekin käytän noin miljoonaa Googlen palvelua. Koska ne ovat kannaltani hyödyllisiä ja koska minunkaan ei tee mieli maksaa tällaisista palveluista.

Kun nykyään Microsoftin Edge-selainkin pyörii – näin on ollut vuodesta 2018 saakka – samalla teknisellä perustalla kuin Alphabetin Google Chrome ja sen avoimen lähdekoodin versio Chromium, eli Blink-"moottorin" avulla, niin Chromium seurannaisineen on ylivoimainen markkinajohtaja tällä hetkellä. Lisää kilpailua kyllä tarvitaan selainmarkkinoillekin.

Jos kukaan enää tässä vaiheessa jaksaa lukea pitemmälle, niin omalle tietokoneelleni on asennettuna tällä hetkellä kaikki seuraavat selaimet: Mozilla Firefox, Brave-selain, Ungoogled Chromium, Chromium ja viimeisenä rokassa vielä Mozilla Seamonkey -verkkosovelluspakettiin kuuluva selain. Seamonkeylla tosin en pahemmin koskaan netteile, vaan olen tehnyt sillä nettisivuja. Tosin viime aikoina enää vähemmän, koska nykyinen käyttämäni kotisivupalvelu ei ole sellainen, johon voisi itse omin käsin koodata nettisivut.

Brave-selainkin on Blinkin orja, vaikkakin muuten esimerkillinen. Selaimessa on lisäksi sisäänrakennettu keinoälytoiminto nimeltään Leo.

Bravea käytän nykyisin lähinnä maksullisen tv-ohjelmien tallennuspalvelun käyttämiseen. Firefoxia käytän lähes kaikkeen muuhun, lähes aina.

Vuosi 2024 alkaa kohta olla mennyt

Monta viikkoa sitten olin ollut osallistumassa erääseen ohjattuun vertaistukiryhmään. Sillä kertaa osallistujille annettiin tehtäväksi vastata seuraaviin kysymyksiin:

1. Mikä on ollut haastava asia?
   Mitä opit tänä vuonna?
2. Onko jotain kesken jäänyttä?
3. Mistä olet kiitollinen?
4. Jos antaisit nimen tälle vuodelle, niin mikä se olisi?

Numeroon yksi ajattelemiani vastauksia en jaa tässä. Numeroon kolme ajattelemistani jaan vain osan. Jokin yksityisyys minullakin on oltava.

2: "latinakieli": Olin ajatellut rakentaa eräästä latinan kieltä yksinkertaistaneesta kansainväliseksi apukieleksi tarkoitetusta kielestä huvikseni oman version. Työ olisi muutenkin suuritöinen, mutta sitä vaikeuttaa vielä se, että kielen laatija on antanut kielestään vain suppean, erittäin tiiviin kuvauksen.

3:

Pidän samanaikaisesti useaa blogia. Kahdella niistä on nykyään kaksi vakituista hyvää lukijakommentoijaa. Eräät kaverini kyllä myöskin saattavat kommentoida blogieni julkaisuja, mutta he eivät pahemmin tee sitä blogieni lukijakommenttien puolella.

Vuoden 2024 alkupuolella olin ostanut itselleni tietokoneen lisälaitteen, josta käytän diminutiivisesti nimitystä kaasuvivustohärpäke. Sen ansiosta olin alkanut käyttää yhä enemmän kaupallista lentosimulaattoria X-Planea. Lähinnä sen vuoksi, että epäkaupallisissa kotilentosimulaattoreissa se toimii vain rajoitetusti. Olen välillä lentänyt X-Planea käyttäen kuin hullu. Tarkoitan että varsin usein.

Kaasuvivustohärpäkkeen ansiosta olen saanut kirjoitettua runsaasti aineistoa Lentoblogiani varten. Blogi on nyt ollut olemassa vähän yli vuoden.

Olen kohta kaksi vuotta ollut ja toiminut erään yhdistyksen hallituksessa varajäsenenä. Vuoden 2025 alusta alkaen tullen olemaan kaksi vuotta putkeen yhdistykseni hallituksessa sen varsinaisena jäsenenä. Olen hyvin iloinen siitä, että meillä oli lopulta otettu käyttöön etäkokousmahdollisuus hallituksen kokouksille. Useimmat kokouksista on tänä vuonna 2024 pidetty etänä. Minua ei hirveästi nappaa sellainen, että joutuu noin tunnin kestävän kokouksen takia matkustamaan toiselle puolelle Vantaata.

Olen kiitollinen myöskin siitä, että olen nyt suurin piirtein vuoden päivät ollut ilman silmälaseja. Olin alkanut käyttää semmoisia peruskoulun yhdeksännellä luokalla eli noin 39 vuotta sitten. Jonkin aikaa kaihileikkauksessa käymiseni jälkeen olin tajunnut, että normaaliolosuhteissa en oikeastaan tarvitse enää silmälaseja. Joten siitä tämä.

Olen kiitollinen siitä, että minulla ei ole nykyään enää jäljellä minkäänlaista alkoholinhimoa.

4:

1990-luvulla oli tehty scifidraamasarjaa nimeltä Babylon 5 viiden tuotantokauden ajan. Yksi tuotantokausi kesti noin yhden vuoden. Babylon 5 on ollut minulle hyvin tärkeä sarja. Ennen kuin sarjaa oli alettu tehdä, oli tunnetuissa scifisarjoissa ollut epätavallista, että sarjassa oli jatkuva juoni. Mutta Babylon 5:n tuotannossa asia oli aivan toisin: ennen kuin ensimmäistäkään sarjan jaksoa oli kuvattu, niin sen juonen yleispiirteet oli lyöty lukkoon. Sarjassa myöskin sen hahmot kehittyivät ja muuttuivat ajan myötä eikä sarja myöskään pahemmin sisältänyt mustavalkoisia hyvä-paha-asetelmia.

Pidän Babylon 5:n totalitarismin vastaisesta arvomaailmasta.

Sarjan taustatarina on sellainen, että useita vuosia aikaisemmin ihmiskunta oli lähettänyt sota-aluksensa tutkimaan minbaarit-nimisen avaruudenkävijälajin avaruutta. Centaurit-nimisen ihmiskuntaan periaatteessa ystävällismielisesti suhtautuneen lajin kotiplaneetan suurlähettiläs varoitti kuitenkin ihmisiä minbaareista. Nämä olivat varsin edistynyt ja sotilaallisesti kykeneväinen laji. Mutta Maaplaneetan johto ei piitannut varoituksista. Olivathan ihmiset vasta vähän aikaisemmin lyöneet toisen avaruudenkävijälajin nimeltä dilgaarit sotavoimat. Tuskin minbaarit olisivat paljoa sen pahempi vastus, jos konflikti näiden kanssa syntyisi, ihmiset ajattelivat. Suurlähettiläs tokaisi sitten: "Ylimielisyys ja typeryys samassa paketissa. Kuinka vaikuttavaa!"

Ihmisten sotalaiva kohtasi minbaarien avaruudessa sitten näiden sota-aluksen, ja kyydissä oli lajin johtaja. Minbaarit avasivat aluksensa tykkiportit näyttääkseen kohtaamalleen tuntemattomalle alukselle, että heillä ei ole mitään salattavaa. Minbaarien aluksen skannerit kuitenkin häiritsivät ihmisten aluksen toimivuutta suuresti, ja paniikissa sen komentaja käski avata tulen. Minbaarien alus kärsi vaurioita, ja tulituksessa kuoli heidän johtajansa. Ihmisten avaruusalus pääsi hyppäämään sitten pois.

Minbaarit kokivat joutuneensa provosoimattoman hyökkäyksen kohteeksi ja julistivat ihmiskunnalle pyhän sodan. He olivat teknisesti, tieteellisesti ja sotilaallisesti siinä määrin ihmislajia edistyneempiä, että ihmiset eivät voittaneet sodassa ainuttakaan taistelua.

Yhdessä taistelussa oli sitten kuitenkin käynyt niin, että erään ihmisten sota-aluksen komentaja oli kuollut. Toiseksi korkein aluksen upseereista otti sitten komennon. Hän määräsi aluksen ajamaan asteroidikenttään. Matkan varrelle hän käski jättää ydinpommeja. Lopulta hän pisti aluksen lähettämään hätäsignaalia. Kun minbaarien alus sitten lähti myös tulemaan asteroidikenttään lopettaakseen maapallolaiset, ihmisaluksen uusi komentaja sopivalla hetkellä räjäytti ydinpommin. Minbaarien sota-alus, joka oli itse asiassa lippulaiva, tuhoutui. Tämä oli ihmislajin ensimmäinen ja ainoa voitto taistelussa tässä sodassa.

Pikku hiljaa minbaarien sotalaivasto lähestyi Maapallon lähiavaruutta. Se väisti kätevästi Mars-planeetan vahvan puolustuksen ja siirtyi eteenpäin hyökätäkseen suoraan Maan kimppuun.

Maaplaneetalta lähti siviilialuksia mukanaan ihmisiä neutraalille avaruuden alueelle, jotta edes pieni osa ihmiskunnasta säilyisi, jos minbaarit suorittaisivat lajinmurhan Maapallolla.

Maan presidentti kehotti kaikkia mahdollisia tahoja tulemaan mukaan viimeiseen puolustustaisteluun, joka takaisi ihmislajin jäännöksille jonkinlaisen mahdollisuuden selvitä.

Käytiin nk. Linjan taistelu. Ihmislajilla ei ollut tässäkään mitään mahdollisuuksia pärjätä. "...ja taivas oli täynnä tähtiä, ja jokainen niistä oli räjähtävä alus, meidän aluksiamme", noin vapaasti käännettynä.

Mutta viime hetkellä, ennen kuin minbaarien laivasto olisi päässyt Maapallon ja sen puolustuksen kimppuun, minbaarit antautuivat. Kukaan ei tiennyt, mistä tämä oli johtunut.

Minbaarit eivät kuitenkaan ilmeisesti joutuneet maksamaan sotakorvauksia.

Mutta jotta jatkossa vältettäisiin tällaiset ja vastaavanlaiset ikävät väärinymmärrykset lajien välillä, päätettiin, että neutraalille avaruuden vyöhykkeelle perustetaan jättimäinen Babylon-niminen avaruusasema. Päätettiin myös, että ihmislaji nimittäisi asemalle sitä johtavan sotilaskuvernöörin. Aseman oli määrä toimia diplomatian, kaupankäynnin ja matkustelun keskuksena.

Babylon-asemalla oli vallitseva akselin ympäri pyörimiseen perustuva keinopainovoima.

Babylon-asemia yksi, kaksi, kolme ja neljä joko sabotoitiin vakavasti tai ne katosivat salaperäisesti jonnekin. Mutta viides Babylon-asemista saatiin pysymään kunnossa ja paikoillaan.

Monet tärkeistä avaruudenkävijälajeista nimittävät asemalle suurlähettiläänsä.

Babylon 5 on sarjassa tarinan keskuksena. Mutta kehitys kehittyy. Ihmislajia paljon kehittyneemmillä olennoilla on omat tarkoituksensa ja suunnitelmansa, ja ihmisillä saattaa olla niiden kannalta vain välinearvo. Pikku hiljaa juonenkaari kehittyy, ja alkaa mennä melko dramaattiseksi ellei eeppiseksi. Ja ihmislajin kotiplaneetalla tapahtuu outoja.

Olen varmaankin yli vuoden ajan nyt katsellut yhden wanhan kaverini kanssa levyiltä tietokoneella Babylon 5 -sarjaa. Kyseessä on melko pitkäaikainen rupeama, sillä jaksoja on todella paljon. Eeppistä, eeppistä.

Kaverini oli muuttanut vaimonsa ja yhden lapsistaan kanssa lähemmäksi omaa kotiani pari vuotta takaperin, ja tämä oli mahdollistanut epäsäännöllisen säännöllisen "baabelinkatsomisen".

Myöskin olin tänä Jeesuksen vuonna 2024 päättänyt antaa yhdelle taitavalle ja taiteelliselle kaverilleni toimeksiannon valmistaa minulle Babylon 5 -riipus. En ole sitä vielä saanut haltuuni, mutta kaverini oli sanonut, että saan sen todennäköisesti ennen joulua. Nyt ei jouluun ole kyllä enää paljoa aikaa. Kyseessä olisi oma joululahjani itselleni.

Melko pitkä sanan silta oli ennen kysymykseen "Jos antaisit nimen tälle vuodelle, niin mikä se olisi?" vastaamista. Vastaukseni kuuluu: Babylon 5 -riipuksen vuosi.

...

PS. Naamantaina eli loppiaispäivänä 6.1.2025 sain taiteelliselta toveriltani lopulta tilaamani alla näkyvän Babylon 5 -aiheisen kaulariipuksen. Se vähän myöhästyi joulusta, koska piti ketjua pidentää. Niin, ja älä välitä hellani pinnassa näkyvästä liasta tms.

Liberaalisen puolueen Justin Trudeaun johtama Kanadan hallitus saattaa olla kaatumassa

Törmäsin Tiedepalsta-keskustelupalstalla melko äskettäin eli 17.12.2024 väitteeseen siitä, että Kanadan hallitus olisi kaatumassa.

Kanada on perinteisesti ollut sydäntäni lähellä, mutta viime aikoina olen lueskellut enemmän Australian kuin Kanadan yleisradioyhtiön sivuja.

Jouduin sitten hieman päivittelemään tietojani. Lueskelin sieltä täältä.

Minulle kävi ilmi, että Kanadan pääministeriin, Liberaalista puoluetta edustavaan Justin Trudeauhun (s. 1971) on ilmeisesti laajalti kyllästytty Kanadassa.

Trudeau oli pakottanut valtiovarainministerinsä Chrystia Freelandia eroamaan. Tämä on herättänyt suurta vihastusta, ja sitä on laajalti pidetty huonona siirtona.

Ministeriä pidetään nyt pääministeri Trudeaun poliittisten masinointien uhrina.

Mutta ilmeisesti tämä on vain kirsikkana kakun päällä.

Alle vuoden päästä Justin Trudeaulla tulisi ilmeisesti kymmenen vuotta täyteen Kanadan pääministerinä.

Vuoden 2021 liittovaltion vaaleissa Trudeaun johtama Liberaalinen puolue oli saanut eniten paikkoja vaikkakin vähemmistön Kanadan parlamentin alahuoneeseen. Puolue oli tosin saanut vähemmän ääniä kuin oppositioon edelleen jäänyt Konservatiivinen puolue.

Trudeaun hallitus on näköjään joka tapauksessa onnistunut toteuttamaan joitakin sosiaalisesti ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta myönteisiä ohjelmia. Monen halajama lääkekorvausohjelma jäi kuitenkin lopulta toteuttamatta, kun Liberaalien liittolaispuolueeksi ryhtynyt New Democratic Party hylkäsi Trudeaun linjan asiassa "liian yhtiömyönteisenä". Pääministeri Trudeau on myös tukenut öljy- ja kaasuputkistojen rakentamista, jotta maa saisi lisää tuloja viennistä ulkomaille. Toisaalta eettisesti mies on onnistunut useamman kerran menemään harmaalle alueelle ellei pitemmällekin.

Trudeaun hallitus on myöskin laillistanut niin kuolinavun antamisen kuin kannabiksen käyttämisen päihdetarkoituksessa. Hänen politiikkansa on ollut varsin maahanmuuttomyönteistä, mikä on johtanut asumisen kallistumiseen, mikä taas on johtanut siihen, että Trudeau hallituksineen on joutunut puuttumaan asuntosijoittamiseen.

Justin Trudeau on muuten Kanadan aikaisemman pääministerin Pierre Trudeaun (1919-2000, pääministerinä vuosina 1968-1879 ja uudestaan 1980-1984) poika, ja häntä oli pidetty hirveän dynaamisena, komeana ja nykyaikaisena johtajana maalleen. Isä-Trudeau oli myöskin edustanut samaa Liberaalista puoluetta.

Trudeaun puolue oli juuri hävinnyt erään Liberaalien hallussa pitämän vaalipiirin erittäin selvin luvuin täytevaalissa Brittiläisessä Kolumbiassa, mitä pidetään Liberaalisen puolueen ihmisten piirissä suurena häpeänä.

Tällä hetkellä Kanadan äänestäjistä vain 20 % kannattaa mielipidetiedusteluiden mukaan Liberaalista puoluetta.

...

PS. 6.1.2024: Ja niinhän siinä sitten kävi, että Kanadan pääministeri, Liberaalisen puolueen Justin Trudeau, on ilmoittanut eroavansa puolueensa puheenjohtajan ja täten myös maansa pääministerin paikalta. Hän jatkaa virkaatekevänä siihen asti, että Liberaalinen puolue on ehtinyt nimittää seuraajan hänelle. Koko hallitus ei ole sinänsä vielä kaatumassa, mutta saa nähdä, kuinka uusi Kanadan pääministeri ja Liberaalisen puolueen puheenjohtaja sitten pärjää.

"Liber fascorum"

Hieman Facebook-palvelun nimeä mukaillen. Jos minä perustaisin sosiaalisen median yhteisöpalvelun, niin sen nimeksi voisi tulla Liber fascorum.

Kun demoni käy yöllä nukkuvan televisiojuontajan kimppuun

Eräs maassaan hyvin tunnettu yhdysvaltalainen mies nimeltään Tucker Carlson (s. 1969) oli halloweenin jälkeisenä yönä kokenut sellaista, että demoni oli käynyt hänen kimppuunsa kynsiäkseen häntä rinnasta.

Mies kertoi heränneensä tilanteeseen. Mutta samassa sängyssä nukkuneet miehen koirat eivät olleet.

Tarina ei kerro myöskään, että mitä miehen vaimo oli seuraavana päivänä lausunut miehensä saamista arvista.

Myöskään lääkärillä käynnistä ei ole selkeää tietoa.

On myös mahdollista, että miehen neljä koiraa vihasivat isäntäänsä eivätkä siksi lotkauttaneet korvaansakaan demonin kynsimiselle.

On myös mahdollista, että mies huomasi kehossaan verijälkiä herättyään aamulla ja muisti nähneensä unta demonin hyökkäyksestä. Mutta ne ovat saattaneet kuitenkin olla hänen koiriaan, jotka olivat unissaan raapineet isäntäänsä.

Miehellä on myös saattanut olla unihalvaus samaan aikaan.

Tämä teksti perustuu vapaa-ajattelevaisten Freethought Blogs -sivustolla 2.11.2024 julkaistuun teoreettisen fyysikon Mano Singhamin kirjoittamaan filosofiseen tekstiin Even demons hate Tucker Carlson, sekä sen saamiin lukijakommentteihin.

Yhdistykseni kivahkot pikkujoulujuhlat kaukana idässä

Tänään pidettiin yhdistykseni pikkujoulut itä-Vantaan Hiekkaharjussa sijaitsevassa Puistokulmassa. Olimme olleet siellä jokusen kerran aikaisemminkin. Reissu ei matkallisesti ollut kannaltani kovin kauhea. Yhdellä bussilla Pähkinärinteestä Myyrmäkeen ja junalla sitten Hiekkaharjuun, josta lopuksi vain lyhyt kävely Puistokulmaan.

Tapahtuman kesto oli kannaltani mukavan lyhyt: klo 13-15. Ei ollut paljoakaan "tyhjäkäyntiä". Jotkut voisivat sellaista meininkiä paheksuakin. Yleensä kesto kahden toimipisteemme kävijöiden yhteisissä joulujuhlissa on ollut pitempi. Tai ehkä jopa aina...

Ruoka oli hyvää, tai sanotaanko että se oli täysin normaalia jouluruokaa, mutta jälkiruokapullaksi oli varattu vain piparkakku(ja). Yhdistykseni juhliessa aikaisemmalla kerralla Hämeenkylän kartanossa ruoka oli muuten ollut olevinaan tavallista mutta se oli silloin maustettu jossain määrin eksoottisesti. Läheskään kaikki eivät olleet sillä kertaa tykänneet.

Lohi taisi loppua nyt Puistokulmassa jossain määrin kesken, mutta muuten ei kai isompaa valittamisen aihetta ollut.

Loppupuolella tilaisuutta laulettiin neljä eri laulua yhteislauluna, ja useampi toveri toimi esilaulajina, ja yksi näistä myöskin soitti kitaraa.

Länsipuoleisesta reissussa mukana olleesta väestönosasta merkittävä osa – meitä oli kuusi –  osallistui tapahtuman jälkeen Myyrmäen kahvila Vihreässä vuohessa kahvinjuontiin. Itse tilasin itselleni cappuccinon kauramaidolla mutten mitään pikkupurtavaa.

Cappuccinoni oli hyvää. Kahvila saa minulta plussaa myös siitä, että siellä osattiin tehdä hienosti kahvinpintakuviointi.

Vihreässä vuohessa on kuitenkin se paha puoli, etteivät sen omistajat tunne italiankielistä kahvisanastoa. "Latte" ei ole oikeasti kahvin nimi vaan sana tarkoittaa maitoa italian kielessä. Tämä vika taitaa kuitenkin olla melko yleinen Italian ulkopuolella sijaitsevissa "italialaisissa" kahviloissa.

Aina minä valitan. Kahviloista.

Kahvilasta lähdettyämme minä kahden muun toverin kanssa kävin haahuilemassa Kitimarketissa. Ostin sieltä ruokatarpeita ja kannaltani jossain määrin tavallista eksoottisempia erilaisia oluita sekä yhden jossain määrin erikoisemman juoman, nimittäin alkoholittoman version piña coladasta, joka normiversiona sisältäisi kookosmaidon ja ananaksen lisäksi tummaa rommia. Tästä versiosta oli rommi jätetty pois. Sen tilalla lienevät "aromit".

Minulle oli erinomaisen tärkeää, että tästä kaupasta löysin maksapihvejä, kun ne olivat jokin aika sitten normilähikaupastani loppuneet hetken näyttyään. Valmistan niistä ruokaa kuluvan viikon sunnuntaina.

Täysin heräteostoksena tulin ostaneeksi lauman kalapullia.

Seuraavaksi sitten mentiin odottamaan runkolinjan bussia numero 300. Me kaikki kolme pääsisimme sillä jonnekin. Bussi tuli, mutta siihen änki sen verran monta ihmistä, että me päätimme jäädä suosiolla ulos ja pois odottamaan seuraavaa.

Mutta, oi, katso: joku bussi jäi siitä sitten välistä. Kirosimme sitä, että olimme jättäneet änkeämättä edelliseen. Toinen tovereistani päätti lopulta lähteä omaan kotiinsa toisella bussilla. Sitä ennen paikalle oli ilmestynyt vielä yksi reissun toveri.

Kun 300-bussi seuraavan kerran näytti ilmestyvän, niin alkuperäisellä bussikuskilla taisi olla jotain hämminkiä odotetun bussikuskin käyttäytymisen kanssa. Ei muka ensin olisi saanut astua bussiin. Onnistuin jäämään jopa hetkeksi bussin ovien väliin. Mutta kyse olikin kuskin vaihdosta. Pääsimme lopulta sisään. Uskalsimme tunkeutua.

Vastoin pelkojamme bussi kulki täysin tavanomaisesti normaalia reittiä. Jäin Pähkinärinteen viimeisellä pysäkillä vierustoverini kanssa pois bussista. Sitten lähdin raahustamaan kohti kurjaa talorähjääni.

PS. Ja ai niin, yhdistykseni kummi, laulaja Meiju Suvas, oli pikkujouluissamme paikalla ja läsnä.

Nukuin "pommiin" oikein kunnolla

Tänään tapahtui jotain vallan tavatonta minulle. Nukuin "pommiin" ja vielä sunnuntaina.

Olin herännyt ja näytti olevan ulkona hämärää. Mietin, että miten paljon kello on. Jossain vaiheessa päätin, että vilkaisen yöpöydälläni lojuvasta kännykästäni aikaa, vaikka pelkäsin joutuvani pettymään sikäli, että herätyskellon soittoon saattaisi olla vielä suhteettoman pitkä aika ja mahdollisesti joutuisin unta uudelleen saamatta turhaan kieriskelemään punkassani pitkän ajan.

Oi, katso: kello oli 16.08. Päättelin, että nyt on aika nousta ylös. Tosin olin epävarma siitä, että onko kännykkäni ajantietous ihan kunnossa, mutta ajattelin, että tietokoneeni ainakin tietää asian oikein. Ja kävi ilmi, että olin tosiaan nukkunut tuntikausia yli normaalin.

Tarkistin asian vielä rannekellostani. Totta se oli.

Minulla ei ollut minkäänlaista muistikuvaa siitä, että herätyskelloni olisi joskus soinut. Uskon kuitenkin niin käyneen.